Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Hallituksen esitys
Uusi yhteistoimintalaki lisää työnantajan ja henkilöstön vuoropuhelua

Työ- ja elinkeinoministeriö
30.9.2021 13.36
Tiedote

Hallitus esittää työpaikoille uutta jatkuvan vuoropuhelun käytäntöä, jolla kehitetään työnantajan ja henkilöstön suhteita pitkällä aikavälillä. Uudistetun yhteistoimintalain tavoitteena on myös parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.

”Yhteistoimintalaki mielletään nykyään irtisanomislaiksi, vaikka siinä on nimensä mukaisesti kysymys yhteistoiminnasta eli yhdessä tekemisestä työpaikoilla. On siis aika tehdä uudistus, jolla parannetaan vuoropuhelua ja luottamusta työantajan ja henkilöstön välillä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Hallitus antoi esityksen uudesta yhteistoimintalaista eduskunnalle 30.9.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

Uusi yhteistoimintalaki muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta:

  1. Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä
  2. Neuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)
  3. Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (hallintoedustaja)

Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä hallintoedustajasta sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovellettaisi valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.

Jatkuva vuoropuhelu kehittää yritystä ja työyhteisöä

Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien olisi käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelussa voisi käsitellä muun muassa 

  • yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta
  • työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä
  • henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita
  • työhyvinvointia. 

Työpaikat sopisivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulisi käydä pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulisi järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, riittäisi vuoropuhelu kerran vuodessa.

Osana vuoropuhelua tehtäisiin suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.

Henkilöstön edustaja saa vahvemman roolin muutosneuvotteluissa

Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa prosessia kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi. 

Muutosneuvottelut säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.

Henkilöstön hallintoedustus tarkentuu

Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi. 

Säännökset hallintoedustuksesta vastaisivat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyisivät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Lisätiedot:
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 0295 049 001

Uusi yhteistoimintalaki muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta: jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä, muutosneuvottelut, henkilöstön hallintoedustus.

käytävä vuoropuhelua pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Vuoropuhelussa voisi käsitellä muun muassa yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita ja työhyvinvointia.

Sivun alkuun