Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Hallitus antoi eduskunnalle rakentamisen päästöjä vähentävät ja digitalisaatiota edistävät lakiesitykset

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 15.9.2022 13.34
Tiedote

Valtioneuvosto hyväksyi tänään esitykset rakentamislaiksi, maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi sekä laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.

”Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Hallituksen hyväksymä lakipaketti uudistaa rakentamista merkittävästi ja tukee hiilineutraalin Suomen rakentamista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen tuodaan ensi kertaa kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Tässä työssä hyödynnetään myös kiertotalouden ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

“Kyse on vuosia kestäneestä ja mittavasta uudistuksesta, johon on osallistunut virkakunnan lisäksi lukuisia sidosryhmiä. Olen iloinen, että se nyt etenee”, Ohisalo jatkaa.

Ilmastonmuutoksen torjunta tuodaan osaksi rakentamisen lainsäädäntöä

Rakentamislaki ohjaa rakentamista vähähiiliseksi, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Rakentamislaissa annetaan uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin sisältyy myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Uusien rakennusten on täytettävä vaatimukset pitkäikäisyydestä ja muunneltavuudesta. Rakennuksille myös määritellään tavoitteelliset tekniset käyttöiät. Rakentamislaki kannustaa pitämään rakennusmateriaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Uusista ja purettavista rakennuksista on rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa selvitettävä kaikki käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines sekä vaarallisten jätteiden määrä.

Digitalisaatio lisää älyä rakentamiseen ja alueidenkäyttöön

Esitettävät lakimuutokset antavat lainsäädännön pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, jota monet organisaatiot ovat kehittäneet jo vuosikymmeniä. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien on siirtymäajan puitteissa julkaistava uudessa valtakunnallisessa tietojärjestelmässä. Samassa yhteydessä esitetään muutosta nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.

Muutokset parantavat tietojen saatavuutta, luotettavuutta ja digitaalista turvallisuutta. Valtakunnallinen investointi kehitettävään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään maksaa itsensä takaisin, kun tieto on paremmin saatavissa, tiedon laatu paranee ja tiedonhallinta kevenee.

Asukkailla ja yrityksillä on nykyistä helpompi pääsy ajantasaiseen viranomaistietoon. Muutos aiheuttaa alkuun lisätyötä kunnissa, mutta pidemmällä aikavälillä työ helpottuu, manuaalinen tiedon käsittely vähenee, eikä kuntien täydy toimittaa samoja tietoja useaan kertaan valtion eri viranomaisille.

Tarkempi tieto rakennusten ja alueidenkäytön vaikutuksista auttaa hillitsemään niiden taakkaa luonnolle ja ilmastopäästöjä. Valtakunnallisen tiedon avulla voidaan seurata yhdyskuntien kehittymistä ja siten tehdä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia päätöksiä. Tiedon avulla voidaan kehittää myös rakennusmateriaalien ja -jätteiden kiertotalousmarkkinaa.

Yksinkertaisempi lupajärjestelmä ja korkeampi lupakynnys sujuvoittavat rakentamista

Rakentamislain myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkitaan samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset.

Lupakynnys nousee siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin pihasaunan tai varaston voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä. Uudistuksen myötä rakentamislupien myöntäminen kunnissa yhdenmukaistuu, ja kuntien rakennusvalvontojen työtaakka kevenee.

Rakentamisen laatua parannetaan varmistamalla, että työmaalla kaikki sujuu kuten pitääkin. Rakentamisen vastuukysymyksiä selkeytetään siten, että vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta osoitetaan päävastuulliselle toteuttajalle. Hankkeeseen ryhtyvä nimeää rakennusvalvonnalle päävastuullisen toteuttajan tai kantaa vastuun itse. Lakiin kirjataan myös, että hankkeen osapuolten on tehtävä yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi ja luotava edellytykset hankkeen laadukkaalle toteuttamiselle. Rakentamisen laatua parannetaan myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.

Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaetaan viiteen vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutki suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.

Rakentamista säätelee tällä hetkellä noin 20 vuotta vanha maankäyttö- ja rakennuslaki. Uuden rakentamislain voimaantulon yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamista koskevat luvut, ja jäljelle jäävän lain nimi muutetaan alueidenkäyttölaiksi. Rakentamislakiin ja lakiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sisältyy useita siirtymäsäännöksiä.

Valtioneuvoston 15.9.2022 yleisistunnon aineistot:

Lisätietoja:

Rakentamisen kysymykset:
Kirsi Martinkauppi
Yksikön päällikkö, hallitusneuvos
p. 0295 250 177
[email protected]

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä:
Anna-Leena Seppälä
Yksikön päällikkö, rakennusneuvos
p. 0295 250 242
[email protected]

Ministerin haastattelupyynnöt:
Heikki Isotalo
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 040 861 7204
[email protected]

 
Sivun alkuun