Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia lausunnoille – luontokato pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja vuoteen 2035 ulottuvan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksesta. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle. Lausuntoja voi antaa 27.1.2023 saakka.

”Olemme tähän asti epäonnistuneet luontokadon pysäyttämisessä sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Paraikaa käynnissä olevan YK:n luontokokous on yhteiskuntamme kohtalonkysymys: sen tulos viitoittaa tietää koko maailmalle. Tarvitsemme sitovat tavoitteet ja toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi. Tämä edellyttää työtä myös kansallisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

Uusi kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia laaditaan, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Lajien ja luontotyyppien uusimpien uhanalaisuusarviointien mukaan Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on heikkenevä. Suomen luontotyypeistä lähes puolet ja lajeista 12 prosenttia ovat uhanalaisia. Luonnonvarojen ylikulutus, maankäyttö ja rakentaminen ovat luontokadon merkittävimpien syiden joukossa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Lisäksi viimeistään strategiakauden lopussa vuonna 2035 Suomi on luontopositiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että monimuotoisuuden tila on vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2020 ja inhimillinen toiminta alkaa vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.

Strategiassa asetetaan myös suojelutavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on mm. suojella 30 % maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja 10 % metsämaista vuoteen 2035 mennessä.

Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan mukanaoloa

Strategia on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille järjestettiin omat keskustelutilaisuudet. Kevään 2022 aikana sidosryhmätilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 250 henkilöä.

Lisäksi kansalaisista koostuva Luontoraati punnitsi toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Luontoraatiin osallistui kevään aikana 60 vapaaehtoista. Osallistujat valittiin satunnaisotoksella 5000 suomalaisen joukosta niin, että raati edusti mahdollisimman hyvin Suomen väestöä.

Luontokadon pysäyttämisen edellytyksenä on koko yhteiskunnan toimintatapojen muuttaminen kestäväksi. Siksi kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian toimeenpanoon tarvitaan koko yhteiskunnan panosta. Strategiaa toimeenpaneva kansallinen luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma valmistuu kevään 2023 aikana ja sen valmistelua jatketaan edelleen yhdessä sidosryhmien kanssa.

Suomen biodiversiteettipolitiikan kivijalka

Suomen biodiversiteettipolitiikka pohjaa kansalliseen luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan. Kansallisessa luonnon monimuotoisuusstrategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet sekä EU:n biodiversiteettistrategia. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia viitoittaa käynnissä olevaa työtä Suomen sitoumuksiksi EU:n biodiversiteettistrategiaan.

Lausuntoja strategiasta voi antaa 27.1.2023 saakka. Strategiaa täsmennetään lausuntopalautteen, hallituksen sisällä käytävien keskustelujen ja YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen tulosten perusteella. Tavoitteena on, että strategia valmistuu alkuvuodesta 2023.

Lisätietoja:

Heikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
040 8617 204
[email protected]

Antti Heikkinen
ministerinerityisavustaja
p. 0295 250 231
[email protected]

Joona Lehtomäki
erityisasiantuntija
p. 0295 250 016
[email protected]