Sotakorvauksista 60 vuotta
Suomen maksamista sotakorvauksista tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti Vainikkalan 19. syyskuuta 1952.
Sotakorvausten maksaminen oli Suomelle valtava ponnistus. Sotakorvausten alettua Suomi joutui lisäksi asuttamaan siirtoväen, lopettamaan Lapin sodan, korvaamaan Neuvostoliitolle sodan aikana siirretyn omaisuuden ja maksamaan Saksan saatavat Suomesta. Sotakorvausten mittakaavasta kertoo muun muassa se, että Neuvostoliittoon kuljetettiin vuosien 1944–1952 välillä Suomesta yhteensä 141 490 junanvaunullista sotakorvaustuotteita. Kaiken kaikkiaan sotakorvausten kokonaismäärä vuoden 1953 dollarin arvon mukaan kohosi yli 500 miljoonaan dollariin. Suomi maksoi ainoana maana täysimääräisesti sotakorvaukset.
Suomelta vaadittujen korvausten tavaraluettelon rakenne oli hyvin erilainen ennen sotia vallinneesta teollisuustuotannosta. Suomelta vaadittiin esimerkiksi sellaisia laiva- ja metalliteollisuuden tuotteita, joita Suomessa ei ollut koskaan valmistettu, eikä suunniteltu koskaan edes valmistettavan. Sotakorvaukset pakottivat teollisuuden sopeuttamaan toimintaansa merkittävällä tavalla. Tästä oli kuitenkin hyötyä yrityksille tulevaisuudessa. Osaamisen taso nousi uusien tuotteiden myötä ja aikataulut pakottivat tehostamaan ja keskittämään toimituksia. Lisäksi sotakorvaustuotteiden valmistaminen tarjosi sodasta toipuvalle yhteiskunnalle työpaikkoja.
Valtioneuvoston kanslia ja Helsingin yliopisto järjestivät 7. marraskuuta Säätytalolla Suomen sotakorvauksia 1944–1952 käsitelevän seminaarin. Koti- ja ulkomaiset asiantuntijat valottivat tilaisuudessa sotakorvausten taustaa, toteutusta ja seurauksia. Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla www.vnk.fi on julkaistu sotakorvauksista kertova esite.
Lisätietoja: dosentti Hannu Rautkallio, p. 040 512 9022 ja professori Henrik Meinander, p. 09 191 22874, Helsingin yliopisto