Eurooppaministerit keskustelevat tulevasta rahoituskehyksestä sekä valmistelevat maaliskuun Eurooppa-neuvostoa

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 17. maaliskuuta Brysselissä. Neuvoston aiheina ovat keskustelu EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä maaliskuun Eurooppa-neuvoston valmistelu. Neuvostossa on tarkoitus saada myös yhteisymmärrys EU:n vaalisäädöksen muuttamisesta sekä tarkastella vuoden 2026 eurooppalaisen ohjausjakson etenemistä. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand.

Neuvosto keskustee EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (Multiannual Financial Framework, MFF 2028–2034). Rahoituskehyksellä määritellään menojen enimmäismäärät eri toimialoille yleensä seitsemän vuoden ajanjaksolle. Komission esittämät rahoituskehysehdotuksen yleiset painopisteet ovat kannatettavia. Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomelle on keskeistä, että tulevaan rahoituskehykseen ja siihen kytkeytyvään muuhunkin EU-rahoitukseen sovelletaan mahdollisimman vahvaa ja vähintäänkin nykyistä vastaavaa ehdollisuutta, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvä ehdollisuus.

”Meidän on löydettävä sellainen rahoituskehyksen taso, joka ei nosta Suomen maksutaakkaa kestämättömäksi, mutta joka samalla vahvistaa koko unionin strategista selkärankaa, eli puolustusta ja kilpailukykyä. On äärimmäisen tärkeää, että myös Suomen keskeiset saannot, kuten maatalouden rahoitus, turvataan. Me emme myöskään voi sivuuttaa asemaamme Venäjän rajavaltiona ja vastuullisena nettomaksajana. Nämä realiteetit on heijastettava reilusti ja tasapainoisesti tulevaan rahoituskehykseen”, korostaa ministeri Strand.

Neuvosto käy keskustelun 19.–20. maaliskuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston asialistalla ovat Ukraina, Lähi-itä, kilpailukyky ja sisämarkkinat, tuleva monivuotinen rahoituskehys, Euroopan puolustus ja turvallisuus sekä muuttoliike.

”Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen on myös unionin geopoliittisen painoarvon vahvistamista. Kilpailukyky ja talouden vahvuus ovat edellytys sille, että pystymme tukemaan Ukrainaa vahvasti ja puolustamaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä”, sanoo ministeri Strand.

Neuvostossa on myös tarkoitus saavuttaa yhteisymmärrys EU:n vaalisäädöksen muuttamisesta siten, että Euroopan parlamentin jäsenet voivat valtakirjalla siirtää toiselle jäsenelle oikeutensa äänestää täysistunnossa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

Ennen neuvoston kokouksen alkua ministereillä on epäviralliset tapaamiset Ukrainan eurooppaministeri Taras Kachkan sekä Moldovan eurooppaministeri Cristina Gherasimovin kanssa. Tapaamisten aiheena on Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysneuvottelujen edistäminen. 

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745 ja erityisavustaja Alexander Lång p. 0295 160 866, valtioneuvoston kanslia