Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta

Pääministeri Petteri Orpo vastasi eduskunnassa 12.5.2026 välikysymykseen hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelmassa määriteltiin selkeä visio Suomelle.  Hallitus asetti itselleen keskeiset tavoitteet: saada aikaan kestävää kasvua, parantaa suomalaisten elintasoa, taittaa uhkaavaa velkaantumiskehitystä sekä tehdä päätökset, jotka vahvistavat työllisyyttä.  

Hallitus ja sen ohjelma rakennettiin niiden puolueiden varaan, jotka ymmärsivät velkaantumisen vaaran Suomen tulevaisuudelle ja olivat valmiita uudistamaan yhteiskuntaa. Ne puolueet, jotka eivät halunneet vastuuta kantaa, ovat oppositiossa.

Hallituksen strategian ytimessä on talouskasvun vauhdittaminen ja työllisyyden vahvistaminen yhdessä asteittaisten sopeutusten kanssa. 

Passivoivaa sosiaaliturvajärjestelmäämme ja verotusta on uudistettu, jotta työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa. Maailman jäykimpiin kuuluvia työmarkkinoita on vuosikymmenten vastustamisen jälkeen uudistettu. Byrokratiaviidakoksi rakennettuja työvoimapalveluita on uudistettu.

Olemme tehneet sitä, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty jo vuosikymmeniä sitten.

Valtio ei synnytä työpaikkoja, vaan luo niiden syntymiselle edellytykset. Työ syntyy yrityksiin.

Siksi investointeja on vauhditettu; jotta saisimme tuotantoa ja tehtaita. Suomesta on rakennettu puhtaan siirtymän suurvaltaa vauhdittamalla fossiilivapaata energiantuotantoa ja puhtaan siirtymän investointeja verokannustimella.

Kasvuyritysten toimintaympäristöön on tehty historiallisen laajat uudistukset. Ulkomaisten huippuosaajien lähdeveroa on kevennetty. Startupien toivoma työsuhdeoptioiden verotus uudistetaan. Yksityisen kasvupääoman tieltä raivataan sääntelyä. Tesiä on sitouduttu pääomittamaan, jotta kasvuun riittää sinivalkoista pääomaa ja yritykset voisivat jäädä Suomeen kasvamaan.

Tätä strategiaa hallitus on toteuttanut koko vaalikauden ajan ja jatkaa loppuun asti. Hallitus on mitoittanut ja ajoittanut sopeutukset nojaamalla riippumattomaan valtiovarainministeriön virka-arvioon.

Arvoisa puhemies,

Tämänkin kauden jälkeen meillä on vahva sosiaaliturva ja palvelut. On vastuutonta vääristelyä ja ihmisten pelottelua väittää muuta. 

On selvää, että sellaisia sopeutustoimia ei ole, jotka eivät näkyisi kenenkään arjessa.

Suomi on yksi maailman tasaisimman tulonjaon maista. Keskeisin tekijä lapsiperheiden heikentyneen taloustilanteen taustalla on se, että työstä on ollut pulaa. On koko perheen etu, että lasten vanhemmilla on työtä.

Siksi me työskentelemme vimmaisesti kasvun puolesta. Olemme tehneet välttämättömän, jotta hyvinvointiyhteiskuntaa riittäisi myös tuleville sukupolville.

Arvoisa puhemies,

Keväällä 2023 valtiovarainministeriö ennusti talouskasvun käynnistymistä.  Jo samana kesänä näkyi merkkejä Euroopan teollisuuden heikosta vedosta. Suomen rakentamisalan alakulo ei piristynytkään. Korkotaso pysyi korkealla ja kaatoi nostokurjet.

Hallitus reagoi heti. Jo syksyn 2023 budjettiriihessä sovimme mittavista asunto- ja rakennusmarkkinoita tukevista toimenpiteistä. Esimerkiksi korkotukivaltuuksia kasvatettiin tukemaan asuntorakentamista.

Oppositio vaatii edelleen valtion tukeman asuntorakentamisen laajamittaista lisäämistä. Ongelma vain on, että tällä tavalla edellinen, vasemmistojohtoinen hallitus pumppasi rakentamisen kuplaa. Markkinalla on tälläkin hetkellä liikaa valmiita myymättömiä asuntoja.

Nyt oppositio on huolissaan asuntojen hintojen laskusta. Opposition keinoilla hinnat olisivat laskeneet vielä enemmän ja rakentamisen piristyminen siirtyisi entistä pidemmälle tulevaisuuteen.

Venäjän hyökkäyssota on iskenyt Suomen talouteen voimakkaasti. Joudimme sulkemaan itärajamme loppuvuodesta 2023. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen loppuivat. Metsäteollisuudelta poistui 10 miljoonaa kuutiometriä raaka-ainetta.

Odotettua selvästi heikomman kehityksen seurauksena myös julkisen talouden tilannekuva muuttui. Valtiovarainministeriön suosituksesta hallitus teki kehysriihessä 2024 päätökset uusista kolmen miljardin euron suorista sopeutuksista. 

Jälleen ryhdyttiin odottamaan kasvua. Mutta. Euroopan teollisuus ei lähtenyt elpymään. Saksassa ja Ranskassa koettiin hallituskriisit ja epävarmuus velloi.

Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi ja kauppapolitiikka muuttui protektionistiseksi ja arvaamattomaksi. Tullit iskivät teollisuuden vientimahdollisuuksiin kovaa ja epävarmuus kasvoi.

Hallitus toimi jälleen. Kasvun haurauden vuoksi puoliväliriihessä päätettiin lähes 50:stä uudesta kasvutoimesta. Toimet tehtiin toimitusjohtaja Risto Murron talouden huippuasiantuntijoista kokoaman ryhmän suositusten pohjalta. Julkista taloutta heikentävät päätökset katettiin uudelleenkohdennuksilla.

Viime vuoden lopulla valtiovarainministeriön ennustama kasvu hiipui – jälleen kerran. Hallitus reagoi taas nopeasti. Budjettiriihessä päätettiin uudesta miljardin sopeutuskokonaisuudesta.

Tämän vuoden alkuun ovat osuneet Venezuela, Grönlanti, kauppasodan uhka – ja viimeisimpänä koko maailmantaloutta ravisuttanut Iranin sota.

Siksi hallitus teki kehysriihessä luottamusta ja kasvua vauhdittavia uusia päätöksiä. Edellisen hallituksen jäljiltä hirveään kuntoon jäänyttä yrittäjäeläkelakia korjataan, kotitalousvähennystä parannetaan. Korjausrakentamista sekä julkisia investointeja vauhditetaan.

Turvallisuustilanne ja maailman tapahtumat huolestuttavat suomalaisia. Varautuminen on ymmärrettävää. Asuntomarkkinoiden palautuminen kuplan puhkeamisesta ottaa aikaa. Siksi kuluttajien luottamus on ollut odotettua vaimeampaa.

Julkista taloutta haastavat kasvaneet korkomenot ja välttämättömät panostukset puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on lisätty 4 miljardia euroa.

Tänä vuonna säästöjä toteutetaan reilun miljardin edestä. Ensi vuonna velkaa taitetaan lähes miljardin kokonaisuudella. Mikäli valtiovarainministeriö olisi kehysriihessä suosittanut uusia sopeutuksia, olisi hallitus niitä tehnyt.

Vaikka velkasuhdetavoitteen saavuttaminen näyttää nyt epätodennäköiseltä, olemme onnistuneet pitämään kohtalomme omissa käsissä. Jos kymmenen miljardin sopeutuksia ei olisi tehty, velkaantumiskehitys olisi jo ajautunut hallitsemattomalle uralle. 

Joka kerran, kun maailman kriisit ovat hieman hellittäneet, on kasvu lähtenyt käyntiin. Tämä kertoo kilpailukykymme vahvuudesta. Kun suhdanne kääntyy, reformimme alkavat voimakkaasti tukemaan kasvua ja kansalaisten hyvinvointia. 

Arvoisa puhemies,

Hallitus vastaa nyt kahdeksanteentoista välikysymykseen. Välikysymyksen tarkoituksena on kaataa toimiva hallitus.

Kun koko vasemmisto-oppositio tähän järeään aseeseen tarttuu, suomalaisilla on oikeus odottaa, että oppositiolla on selvä vaihtoehto hallituksen politiikalle. 

Sellaista ei ole.

Oppositio on viimein ryhtynyt olemaan huolissaan velkaantumisesta, mutta ei esitä uusia sopeutuksia. Sen sijaan se on vastustanut jokaista säästöesitystä.

Oppositio on huolissaan työllisyyskehityksestä, mutta on vastustanut jokaista työllisyyttä parantavaa uudistusta. Omia ehdotuksia ei ole.

Oppositio on huolissaan talouskasvusta, mutta ehdotuksia talouskasvun edellytysten parantamiseksi on nolla.

Te oppositiossa luotte kuvaa, että talouskehitys olisi ollut aivan erilaista, jos te olisitte olleet vallassa. Mitä te siis olisitte tehneet toisin?

Hallitus on tehnyt kaiken, mikä on omissa käsissämme. Esimerkiksi EU-komissio ja luottoluokittajat ovat pitäneet hallituksen toimia oikeina. Mutta te sanotte tietävänne asiantuntijoita paremmin. 

Arvoisa puhemies,

Ympärillämme tapahtuu paljon hyvää juuri nyt. Yrityskauppoja syntyy runsain mitoin. Esimerkiksi Koneesta tehdään nyt maailman suurinta hissiyhtiötä. Tänään Nordea kertoi, että Suomen teollisuus on viimein elpynyt lähes 20 vuoden kuopasta ja kuluttajatkin ovat heräilemässä. 

Kasvuyritykset ovat keränneet historiallisen paljon sijoituksia. Uudet risteilijä- ja jäänmurtajakaupat takaavat tuhansille työtä telakoille ja alihankintaketjuun vuosikausiksi.

Työttömyys on kasvanut, kun työmarkkinoille osallistutaan ennätysmäärin. Työllisyysaste on kuitenkin hyvää eurooppalaista keskitasoa ja työllisten määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Työllisyyttä on onnistuttu kannattelemaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa.

Kuluttajien ostovoima on palautunut Marinin kauden aikana kaivetusta kuopasta. Suomalaisten tileillä on rahaa ja palkat ovat nousussa. Hallituksen mittavat veronkevennykset jättävät lisää euroja kotitalouksille.

Tuotanto kasvaa kaikilla teollisuuden toimialoilla. Ennakkotiedot kasvusta ovat räjähtäviä.

Meillä jokaisella on vastuu siitä, että emme omilla puheilla laula kasvua taas suohon. Nähdään se hyvä, mitä meillä on ja rakennetaan sen päälle. 

Juuri tätä varten teemme töitä. Olemme luoneet pohjan kasvulle, jotta ihmisillä olisi tulevaisuudessa töitä ja toimeentuloa – ja jotta meillä verotulot riittävät hyvinvointipalveluiden kustantamiseen.