Hallitus linjasi Suomen kannoista EU:n kumppanuusrahastoon

Valtioneuvosto linjasi kannoistaan komission esitykseen uudesta kumppanuusrahastosta ja yhtenäisestä kehyksestä koko rahoituskehyksen menojen ja tuloksellisuuden seurantaan.

Valtioneuvosto toimitti torstaina 20. marraskuuta eduskunnalle U-kirjelmän koskien komission asetusehdotusta kumppanuusrahastosta (NRP-asetus) ja tuloksellisuudesta. Asetusehdotukset ovat osa komission ehdotusta uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034.

Tavoitteena yksinkertaisempi ja joustavampi järjestelmä

Komission kumppanuusrahastoa koskevalla asetusehdotuksella pyritään varmistamaan parempi johdonmukaisuus EU:n prioriteettien sekä kansallisten ja alueellisten toimien välillä, sekä luomaan yksinkertaisempi ja tehokkaampi toteutusjärjestelmä.

Lisäksi tavoitteena on vastata uusiin poliittisiin prioriteetteihin helpottamalla varojen uudelleenkohdentamista, jotta voidaan reagoida uusiin tarpeisiin ja ennakoimattomiin kriiseihin.

Tuloksellisuusasetuksen osalta tavoitteena on selkeän, luotettavan ja ajantasaisen tiedon saatavuus unionin talousarvion käytöstä ja sen tuella saavutetuista asioista.

Yksi kansallinen suunnitelma edistämään synergiaetuja

Komission ehdotuksen mukaan nykyisin rahoituskehyksessä erilliset yhteistä maatalouspolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa ja sisäasioita koskevat rahastot koottaisiin yhteen uuteen rahastoon (”kumppanuusrahasto”) otsakkeen 1 sisällä. Tämä tarkoittaisi myös siirtymistä useista ohjelmista yhteen kansalliseen suunnitelmaan (NRPP – National and Regional Partnership Plan), joka ohjaisi rahaston kansallista toimeenpanoa.

Kunkin jäsenvaltion NRP-suunnitelma sovittaisiin yhteistyössä ao. jäsenvaltion ja komission kesken. Rahoitusta maksettaisiin jäsenvaltiokohtaisissa kansallisissa ja alueellisissa suunnitelmissa sovittujen investointeihin ja uudistuksiin liittyvien tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamisen pohjalta. Kansallisten suunnitelmien toimeenpanon seurantaan kytkeytyisi komission ehdottama parannettu tulosseurantajärjestelmä.

Eri rahastoista laadittava yksi kansallinen suunnitelma voi edistää synergiaetujen saavuttamista eri politiikkatoimien kesken.

Valtioneuvosto tukee jäsenvaltioiden vahvaa roolia

Valtioneuvosto korostaa unionin ja jäsenvaltioiden välistä mahdollisimman selkeää toimivaltajakoa. Komission tavoin valtioneuvosto korostaa kunkin jäsenvaltion perustuslaillisten erityispiirteiden huomioimista. Suomen keskeinen neuvottelutavoite on, että NRP-ohjelman sisällä riittävä joustavuus rahoituksen toimeenpanossa varmistettaisiin.

Valtioneuvosto toteaa, että kumppanuusrahastoasetuksen ja siihen liittyvien sektorikohtaisten asetusehdotusten tulisi muodostaa mahdollisimman johdonmukainen ja hallinnollisesti selkeä kokonaisuus.

Valtioneuvoston tavoitteena on, että jäsenvaltiolla on vahva rooli määriteltäessä suunnitelmansa kansallisia ja alueellisia painopisteitä sekä niihin liittyviä uudistuksia ja investointeja. Valtioneuvosto pitää kannatettavana tuloksellisuusasetuksen horisontaalisia periaatteita EU-rahoituksen vaikuttavuuden edistämiseksi. 

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Niina Pautola-Mol, p. 0295 160576, valtioneuvoston kanslia