Hallitus sopi vuoden 2013 talousarvioesityksestä

Epävarmuutta Suomen taloudelle aiheuttaa erityisesti euroalueen tilanne. Maailmantalouden hitaan kasvun vaihe jatkuu. Samanaikaisesti euroalueen ja EU:n talouskasvu on pysähtynyt. Myös Suomessa talouden epävarmuus on lisääntynyt ja ennustettu yhden prosentin kasvu on lähinnä kotimaisen kysynnän varassa.

Talouskasvun tukeminen ja valtiontalouden tasapaino ovat avainasemassa julkisen talouden kestävyyden ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi. Kasvu- ja työllisyyspanostukset sekä oikeudenmukaisesti toteutetut valtiontalouden sopeuttamistoimet yhdessä merkittävien rakenteellisten uudistusten kanssa ovat jatkossakin Suomen talouspoliittisen linjan ytimessä.

Talouspoliittisen linjan mukainen konkreettinen tavoite on säilyttää Suomen luottoluokitus nykyisellä parhaalla mahdollisella tasolla. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tavoitteena on myös kääntää valtion velkasuhde selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Talousarvioesityksellään hallitus tähtää talouden kasvuedellytysten vahvistamiseen, työllisyysasteen nostamiseen ja pienituloisten aseman parantamiseen sekä yritystoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseen. Talousarvioesityksessä toteutetaan samoin useita kehysriihen mukaisia päätöksiä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvointivaltion vahvistamiseksi. Erityisesti talousarvioesitys parantaa vanhustenhoidon resursseja ja asemaa.

Talousarvion määrärahoiksi hallitus ehdottaa 54 miljardia euroa. Hallinnonalojen määrärahat vähenevät noin kolmella prosentilla vuodelle 2012 budjetoidusta. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin viidellä prosentilla vuodelle 2012 budjetoidusta. Budjettitalouden tuloiksi arvioidaan 47 miljardia euroa.

Uutta kasvua ja yritystoimintaa tuetaan veroratkaisuilla ja rakenneuudistuksilla

Hallitus vauhdittaa kasvua kehysriihen mukaisilla yritystoimintaa tukevilla veroratkaisuilla. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan määräaikaisesti käyttöön verokannustin tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Investointien lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan määräaikaisesti. Pääomatuloverotuksessa otetaan väliaikaisesti käyttöön sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Lisäksi jatketaan patentoinnin verokannusteen tutkimista.

Kasvua tuetaan lisäksi erityisillä vientiä edistävillä toimilla. Finnvera Oyj:n rahoitusosuutta lisätään alkavissa sekä kasvu- ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Hallitus osoittaa viennin jälleenrahoitusmallin mukaiseen rahoitustoimintaan vientiyrityksille ja alustoimituksille 940 miljoonaa euroa.

Uuden jäänmurtajan hankintaan osoitetaan vuodelle 2013 27 miljoonaa euroa. Hankinnan kokonaisvaltuus on 125 miljoonaa euroa, johon sisältyy öljyntorjuntakapasiteetin hankinta. Öljyntorjuntavalmiuden ylläpitoon tehdään 0,6 miljoonan euron tasokorotus. Hylkeen peruskorjauksen suunnitteluun osoitetaan 0,5 miljoonaa euroa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan kohdennettaviksi Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin kautta 428 milj. euroa avustuksina ja 109 milj. euroa lainoina.

Hallitus sopi myös, että vuonna 2015 voimaan astuvaan rikkidirektiiviin varaudutaan ensi vuonna niin sanotuilla jälkikäteisinvestoinneilla, kuten rikkipesureiden asentamisella, johon osoitetaan 30 miljoonan avustusten myöntämisvaltuus, josta vuodelle 2013 10 miljoonaa euroa. Määrärahan riittävyyttä seurataan. Hallitus varautuu myös tekemään päätöksiä loppuvaalikaudeksi tarvittavista toimista suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi, ympäristöteknologian edistämiseksi sekä rikkidirektiivin aiheuttaman logistiikkakustannusten nousun hillitsemiseksi. Lisäksi laaditaan erillinen suunnitelma nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin kehittämiseksi.

Uuden kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi ICT-alalla hallitus valmistautuu aloittamaan vuoden 2012 kolmannessa lisätalousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön asettaman ICT 2015 -työryhmän esitysten mukaisia toimia ja ottamaan huomioon vuodelle 2013 aiheutuvat kustannusvaikutukset talousarvioesitystä täydennettäessä.

Julkisten tietovarantojen maksutonta käyttöönottoa jatketaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämiseksi sekä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian edistämiseksi. Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaisten havaintojen tiedot vapautetaan kahdessa vaiheessa maksuttomaan käyttöön. Ministeriöt toimittavat valtiovarainministeriölle selvitykset muista maksuttoman ns. avoimen datan toteuttamistoimenpiteistä sekä niihin liittyvistä budjettivaikutuksista.

Nuorten yhteiskuntatakuu voimaan

Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan 2013. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ohjelmaa toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. TE-toimistoissa tuetaan nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille. Nuorten ohjauspalveluja vahvistetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriössä lisärahoitusta osoitetaan ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja etsivään nuorisotyöhön. Yhteiskuntatakuun rahoitus on kokonaisuudessaan noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Vuoden 2013 alusta vahvistetaan nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta. Hallitus käynnistää kokeilun, jonka tavoitteena on käytännön keinoin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen. Työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja muita alhaisen kynnyksen väyliä ammatillisessa koulutuksessa kehitetään täydentävinä työmarkkinoille siirtymisen väylinä, jotka tavoittavat muuten koulutuksen ulkopuolelle jäävät ryhmät. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 27 miljoonaa euroa, josta 8 miljoonaa euroa nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyen.

Lisäksi hallitus käynnistää nuorten aikuisten osaamisohjelman, jolla tarjotaan ammatillista koulutusta ilman koulutusta jääneille 20–29-vuotiaille. Tämä lisää määrärahoja 27 miljoonalla eurolla vuonna 2013.

Vuosina 2012–2015 toteutetaan pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi kuntakokeilu, jossa päävastuu aktivoinnista siirtyy kunnalle ja kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Kokeiluun on varattu 20 miljoonaa euroa vuosittain. Kokeilun yhteydessä toteutetaan 62 kunnassa ns. työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen.

Vuoden 2013 alusta lähtien aloitetaan myös toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan niin, että ne tukevat osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä sekä yrittäjyyttä.

Työllisyysmäärärahoja lisätään noin 32 miljoonalla eurolla verrattuna vuodelle 2012 budjetoituun aktivointiasteen ylläpitämiseksi työllisyystilanteen heikentyessä. Näistä määrärahoista suunnataan lisärahoitusta maahanmuuttajien työllisyyttä edistävään kotouttamiskoulutukseen. Samalla toimeentulotukea uudistetaan säätämällä työttömyysturvan aktiiviajan korotukset etuoikeutetuksi tuloksi. Uudistuksella kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä osallistumaan aktiivitoimiin.

Äkillisen rakennemuutoksen alueille tarkoitettua tuen valtuutta lisätään 10 miljoonaa euroa erityisesti varuskuntien lakkauttamisen aiheuttamiin toimenpiteisiin sekä uusien alueiden tarpeisiin.

Vanhuksien ja pienituloisten asemaa parannetaan

Vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7.2013. Tiedotteen liitteessä 1 on esitelty tarkemmin lain sisältö ja määrärahat.

Pienituloisten ostovoiman parantamiseksi perusturvaetuuksiin tehdään osittain aikaistettu indeksitarkistus heti ensi vuoden alusta. Tämän toteuttamiseksi määrärahoja korotetaan arviolta 45 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Kehysriihen päätöksen mukaisesti perheiden toimeentulon parantamiseksi hallitus esittää, että työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta, mikä lisää määrärahatarvetta 32 miljoonaa euroa. Työttömän työllistyessä työhön menosta johtuvien tulojen nousun vuoksi tehtävää asumistuen tarkistusta lykätään nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

Julkista taloutta vahvistetaan

Kehyspäätöksen yhteydessä sovittiin useista vuonna 2013 voimaan tulevista sopeuttamistoimista. Hallituksen päätökset vähentävät budjetin määrärahoja ensi vuonna nettomääräisesti noin 350 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi hallituksen budjettiriihessä tekemät uudet päätökset lisäävät menoja vuonna 2013 noin 100 miljoonalla eurolla.

Verotukseen kohdistuvat valtiontalouden tasapainoon vaikuttavat toimet lisäävät valtion verotuloja nettomääräisesti 1,3 miljardia euroa vuonna 2013. Varsinaisista veroperustemuutoksista merkittävimmin verotuloja lisää arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Vastaava muutos tehdään vakuutusmaksuveroon. Vuonna 2013 otetaan käyttöön yleisradiovero, jonka tuotto ohjataan Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen, jolloin se ei vaikuta valtiontalouden tasapainoon. Verotuottoihin vaikuttavana toimena ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistukset jätetään tekemättä. Pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta lisätään solidaarisuusveroilla. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikaisesti uusi ylin tuloluokka, ja suurten eläkkeiden sekä perintöjen ja lahjojen verotusta kiristetään. Verotuloja kasvattavat myös varainsiirtoverotuksen kiristäminen ja kilometrikorvausten ylikompensaation purkaminen.

Energiaverotuksessa kannustetaan vähäpäästöisyyteen siirtämällä lämmityspolttoaineiden veron painopistettä hiilidioksidiveroon.

Hallitusohjelman mukaisesti pankkivero otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Yhteisöverotuksessa huomioidaan koulutuskulujen verovähennys. Lisäksi konsernien sisäisten lainojen korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan.

Kuntatalouden näkymät kiristyvät

Kuntatalouden ennakoidaan kiristyvän vuonna 2012 toimintamenojen kasvaessa selvästi nopeammin kuin verotulot ja valtionosuudet. Kuntatalous pysyy kireänä myös lähivuodet. Uhkana on velkaantumisen jatkuminen nopeana ja kunnallisveroprosenttien korotukset, mikäli kunnat eivät pysty sopeuttamaan menojaan tuloihin.

Vuonna 2013 kuntien valtionavut ovat yhteensä noin 10,7 miljardia euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat noin 9,7 miljardia euroa. Valtionavut kasvavat reilulla 180 miljoonalla eurolla vuodesta 2012. Valtionosuuksia alentavat mm. kehyspäätöksen mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 125 miljoonan euron leikkaus sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien indeksikorotuksen tekemättä jättäminen. Toisaalta peruspalvelujen valtionosuuksia lisätään mm. ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi ja nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanemiseksi. Lisäksi indeksikorotus nostaa peruspalvelujen valtionosuuksia 231 miljoonalla eurolla sekä ikärakenteen ja väestön määrän muutos 67 miljoonalla eurolla.

Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset kompensoidaan korottamalla kuntien ja seurakuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2013–2015. Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettua yhteisövero-osuutta.

Poimintoja eri hallinnonalojen määrärahoista

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,1 mrd. euron määrärahaa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan olevan 0,55 prosenttia bruttokansantulosta. Ulkoasiainministeriön varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaksi osoitetaan 892,6 milj. euroa, mikä vastaa vuoden 2012 tasoa. Mahdollisia päästökauppatuloja on tarkoitus kohdentaa kehitysyhteistyöhön.

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ohjataan 3,2 milj. euroa. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa sekä monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa sekä tuetaan Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanoa.

Oikeusministeriön hallinnonalalla vankiloiden peruskorjausohjelmaa jatketaan paljusellien poistamiseksi, minkä johdosta Rikosseuraamuslaitoksen toimitilamenoihin osoitetaan lisäystä 1,2 milj. euroa.

Keskitetään teollis- ja tekijäinoikeusasioiden käsittely Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta ja Helsingin käräjäoikeudesta markkinaoikeuteen 1.9.2013 lukien. Kansalliskielistrategian toimeenpanoon ja demokratian seurantaa varten osoitetaan 150 000 euroa. Saamelaiskäräjille osoitetaan 50 000 euron lisäys.

Rajavartiolaitoksen neljän kaksimoottorisen helikopterin uusimisen jatkamiseen kohdistetaan 22 milj. euroa. Aikaisemmin tilatun uuden ulkovartiolaivan hankintaan myönnetään 52 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin osoitetaan 2,4 milj. euroa rajavartijoiden lisäämiseksi rajanylitysliikenteen voimakkaan kasvun vuoksi.

Poliisin määrärahoihin osoitetaan 12 milj. euron tasokorotus toimintakyvyn varmistamiseksi kehysriihen päätöksen mukaisesti.

Puolustusvoimauudistus toteutetaan, jonka myötä puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoihin esitetään 69 miljoonan euron vähennystä.

Sekä varusmiesten että siviilipalvelusvelvollisten päivärahoja korotetaan.

Verohallinto käynnistää verotuksen tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen. Valmisohjelmistoon perustuvaan uudistukseen esitetään 25,4 milj. euroa siirtona valtiokonsernin tuottavuuden edistämiseen varatuista määrärahoista. Harmaan talouden torjuntaa edistetään perustamalla poikkihallinnollinen viranomaistiedon tietolähdejärjestelmä.

Valtiokonsernin tuottavuuden edistämiseen varatuista määrärahoista esitetään käytettäväksi n. 43 milj. euroa erilaisiin hallinnonalojen tietojärjestelmäuudistuksiin ja sähköistä asiointia parantaviin hankkeisiin, joiden tavoitteena on hallinnon tuottavuuden lisääminen ja asiakaspalvelun parantaminen.

Euroopan investointipankin pääomaa on esitetty korotettavaksi yht. 10 miljardilla eurolla, josta Suomen osuus on 127,8 milj. euroa. Korotus esitetään maksettavaksi vuosina 2013–2015. Vuodelle 2013 esitetään 127,8 milj. euron valtuutta sitoutua pääomankorotukseen sekä 64 milj. euron määrärahaa vuoden 2013 osuuden maksamista varten. Korotuksen jälkeen Suomen osuus investointipankin pääomasta on yhteensä 3 mrd. euroa.

Helsingin Olympiastadionin hankkeeseen osoitetaan 6,3 milj. euroa. Rahoitus osoitetaan kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroista.

Vuodesta 2013 alkaen toteutetaan Taideyliopisto yhdistämällä Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu. Taideyliopiston toimintaedellytykset turvataan olemassa olevan taloudellisen kehyksen puitteissa. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttamiseen osoitetaan 0,7 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen tehdään tasokorotus, joka lisää määrärahatarvetta noin 1,5 milj. eurolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusindeksi ja yliopistoindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi 2013. Kuitenkin teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin tehdään indeksikorotus, joka vuodelle 2013 rahoitetaan veikkausvoittovaroista.

Homekoulujen korjauksiin ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin varataan vuodelle 2013 yhteensä 58 miljoonaa euroa.

Perusopetuksen opetusryhmäkokojen pienentämiseen osoitetaan 60 miljoonaa euroa.

Maatalouden määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi nettomääräisesti n. 18,9 milj. eurolla vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Metsätalouden määrärahoihin esitetään 7,0 milj. euron korotusta.

Perusväylänpidon menoiksi arvioidaan 1 009 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 935 milj. euroa. Perusväylänpidossa asetetaan hallitusohjelman mukaisesti etusijalle raideliikenne kohdistamalla siihen 5 milj. euroa v. 2012 kohdistetun lisärahoituksen ohella. Väylästön kunnossapitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetään yhteensä 593 milj. euroa.

Väyläverkon kehittämishankkeiden rahoitukseen esitetään yhteensä 576 milj. euroa määrärahoja. Lisäksi perusväylänpidon määrärahoista on väylien uus- ja laajennusinvestointeihin ja niiden hankesuunnitteluun suunniteltu käytettävän 71 milj. euroa.

Vuonna 2013 käynnistetään liikennepoliittisen selonteon mukaisesti kaksi uutta kehittämishanketta. Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen käynnistetään perusväylänpidossa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 90 milj. euroa ja se toteutetaan vuosina 2013–2018. Vuonna 2013 määrärahaksi varattaisiin 5 milj. euroa. Lisäksi aloitetaan osittaisella jälkirahoituksella toteutettava E18 Kehä III:n kehittämisen 2. vaihe. Hankkeen kustannusarvio on 150 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on 110 milj. euroa.

Saariston yhteysalusliikenteen määrärahoja korotetaan 1,7 milj. eurolla verrattuna vuodelle 2012 budjetoituun toiminnan turvaamiseksi.

Rikkipesuri-investointien lisäksi alusinvestointien ympäristötukeen esitetään 28 milj. euron määrärahaa toisen vuonna 2010 myönnettyyn valtuuteen perustuvan, vuonna 2013 valmistuvan aluksen avustukseen.

Vuonna 2013 on suunniteltu toteuttavaksi ns. 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppa valtioneuvoston 29.3.2012 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Koko taajuusalueen lähtöhinta on 100 milj. euroa ja huutokauppatulot tuloutettaisiin tasaerissä viiden vuoden aikana toimiluvan myöntämisen jälkeen.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 480 milj. euroa.

Energiapolitiikan määrärahoihin osoitetaan 21 milj. euron lisäys vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi kohdennetaan 45 milj. euroa. Uusiutuvan energian tuotantotukeen osoitetaan 125 milj. euroa, josta kaasutinpreemioon osoitetaan 1,1 milj. euroa.

Uusiutuvan energian investointihankkeita vauhditetaan painottaen erityisesti tuulivoimahankkeita. ELY-keskuksille myönnetään 0,6 milj. euron lisämääräraha ympäristövaikutusten jouduttamiseen. Lisäksi kunnille ja maakuntaliitoille ohjataan miljoonan euron lisämääräraha tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimisen nopeuttamiseksi.

Lääkkeiden peruskorvauksen alempaa erityiskorvausta alennetaan 7 prosentilla ja lääkkeiden tukkuhintoja alennetaan 5 prosentilla 1.2.2013 alkaen. Toisaalta lääkekorvauskattoa alennetaan n. 50 eurolla eniten lääkkeistään maksavien aseman parantamiseksi 1.1.2013 lukien. Toimenpiteet vähentävät määrärahatarvetta noin 103 miljoonalla eurolla.

Isyysvapaata pidennetään 54 arkipäivään muita vanhempainvapaita vähentämättä, mikä lisää määrärahatarvetta noin 0,3 miljoonalla eurolla.

Keliakiaa sairastaville maksettavaa kuukausittaista ruokavaliokorvausta korotetaan 21 eurosta 23,6 euroon, mikä lisää määrärahatarvetta 1 miljoonalla eurolla.

Kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään HPV-rokote papilloomavirusta vastaan, mistä johtuen määrärahatarve nousee 1,5 milj. eurolla vuonna 2013.

Valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon korkotukivaltuuksiin esitetään 1 040 miljoonaa euroa sekä takausvaltuuksiin 285 miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.

Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan osoitettavaksi yhteensä 50,5 milj. euroa. Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008–2016 toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutusta jatketaan 53,8 miljoonan määrärahalla. Itämeren suojeluun ohjataan 3,34 miljoonan euron määräraha, jota kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille ravinnekierrätysohjelman kehittämishankkeisiin ja suojelutoimenpiteisiin sekä vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoittamiseen.

Vihreään talouteen ehdotetaan 2,5 milj. euroa, jota on tarkoitus käyttää mm. päästövähennyksiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvitystarpeisiin, ilmastopaneelin toimintaan sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja jätteiden kierrätyksen kehitys- ja kokeiluhankkeisiin.

Valtiontalouden tasapaino ja valtionvelka

Vuoden 2013 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan 96 miljardia euroa, mikä on noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhteen arvioidaan kasvavan 2 prosenttiyksiköllä vuodesta 2012. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 1,9 miljardia euroa eli noin 320 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Vaikka valtionvelka kasvaa, korkomenojen odotetaan laskevan korko-oletusten laskun vuoksi.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2013 on 7,0 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Valtion talousarvion ulkopuolinen rahastotalous on noin 0,5 mrd. euroa ylijäämäinen (ml. Valtion eläkerahasto). Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2013 vajaa 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

---

Vuoden 2013 talousarvioesitys on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston yleisistunnossa 17.9.2012, jolloin se julkistetaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön nettisivuilla.

LIITE 1

Hallituksen budjettiriihipäätös vanhuspalvelulain osalta 30.8.2012

1. Jatkovalmistelun päälinjat sovittiin 28.8.2012 päivätyn lakiluonnoksen (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) pohjalta niin, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syyskaudella 2012. Budjettiriihessä päätettiin varata vuodelle 2013 10 miljoonaa euroa aiemmin sovitun 23 miljoonan euron lisäksi (Koko kehyskaudella 82 miljoonaa euroa). Tarkemmat esitykset valmistellaan niin, että laissa toteutuvat sekä kotihoito että laitoshoito. Lain vaikutuksista tehdään arviointi.

2. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen varataan lisää 10 miljoonaa euroa. Tarkemmat esitykset valmistellaan siten, että ne astuvat voimaan 1.7.2013.

3. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan kotihoidon laatusuositukset 1.7.2013 mennessä. Kotihoidon laatusuositusten toimivuudesta toteutetaan vaikuttavuusarviointi vuoden 2014 loppuun mennessä.

4. Parannetaan ympärivuorokautisen hoidon/hoivan laatua varmistamalla laatusuositusten toteutuminen.

5. 1.7.2013 mennessä sosiaali- ja terveysministeriö kehittää yhdessä mm. Kuntaliiton ja THL:n kanssa hoidon laadun ja hoitoisuuden mittareita, joiden tarkoituksena on hoidon laadun parantaminen. Mittareita käytetään mm. lain ja laatusuositusten toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointiin.

6. Vuoden 2015 alussa annetaan valtioneuvoston asetus, jossa voidaan säätää tarkemmin muun muassa työtekijöiden määrästä suhteessa hoidettavien asiakkaiden määrään ja hoitoisuuteen, työntekijöiden pätevyydestä ja muista laatutekijöistä. Mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa/hoivassa ei ole saavutettu suositusten mukaista (vähintään 0.5) henkilöstömitoitusta, säädetään vähimmäismitoituksesta valtioneuvoston asetuksella.