Raportti: Käyttäytymistieteellinen osaaminen on auttanut kehittämään hallinnon toimintaa ihmislähtöisemmäksi
Käyttäytymistieteellisellä osaamisella voidaan kehittää julkishallinnon toimintaa ja parantaa eri politiikkatoimien laatua. Tuore raportti kokoaa yhteen, kuinka käyttäytymistieteellistä osaamista on hyödynnetty valtionhallinnossa vuosina 2022–2024.
Käyttäytymistieteellinen toiminta perustuu ajatukseen siitä, että ihmisten käyttäytymisen perustana ovat motivaatio, tiedot, taidot ja ympäristötekijät, joiden ymmärtäminen lainvalmistelussa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on välttämätöntä.
Käyttäytymistieteellinen toiminta julkishallinnossa alkoi Suomessa valtioneuvoston kanslian kokeiluhankkeena syksyllä 2020, jonka jälkeen toimintaa jatkettiin jatkohankkeen muodossa.
Jatkohankkeen aikana toiminta on laajentunut, ja nykyään Kettu-tiimi (Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa) tekee yhteistyötä eri politiikan osa-alueilla eri ministeriöiden ja virastojen kanssa. Hankkeet kattavat monipuolisesti eri aiheita, kuten henkistä kriisinkestävyyttä, kestävää kehitystä, aluekehittämistä ja ylivelkaantumista.
Käyttäytymistieteiden kautta on mahdollista tehdä näkyväksi, millaista työtä ja psykologista ponnistelua erilaisten sääntelymuutosten tavoitteiden saavuttaminen tai politiikkatoimenpiteiden läpimeno ja vaikuttavuuden syntyminen ihmisiltä edellyttää.
”Käyttäytymistieteellinen toiminta on antanut mahdollisuuden kaikille ministeriöille tehdä entistä ihmisläheisempää politiikkaa. Uskon, että sille on kasvava tarve myös tulevaisuudessa”, kertoo valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Maarit Lassander.
Käyttäytymistieteet olivat avainasemassa esimerkiksi koronapandemian aikana suojauskeinojen ja niiden käyttöön vaikuttavien tekijöiden analysoinnissa. Kettu-tiimi antoi tukea muun muassa hyvään ja selkeään viestintään kriisitilanteessa.
Kettu-tiimi on ollut mukana myös hankkeissa, joissa on tutkittu, onko nuorten äänestysaktiivisuutta vaaleissa mahdollista lisätä tekstiviestimuistutuksella. Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset 18–29-vuotiaat nuoret äänestävät huomattavasti harvemmin kuin heitä vanhemmat suomalaiset.
”Vaalihankkeet ovat tuoneet kansainvälisestikin katsoen uutta tietoa siitä, miten eroja eri ryhmien äänestysaktiviisuudessa voidaan kaventaa politiikkatoimin. Tieto siitä, miten muistutusviesti vaikuttaa eri lähtökohdista tuleviin äänestäjiin, on tärkeää, kun pohditaan, miten voitaisiin tulevaisuudessa vastata eriarvoisuuden haasteisiin”, Lassander sanoo.
Lisätietoja:
Maarit Lassander, johtava asiantuntija, maarit.lassander(a)gov.fi, p. 0295 160 037