Kehityspoliittinen toimikunta: Luonnon monimuotoisuus turvattava myös kehityspolitiikassa
Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on huomioitava nykyistä vahvemmin ja johdonmukaisemmin Suomen kehityspolitiikassa ja kansainvälisessä vaikuttamistyössä. Lisäksi kehittyviä maita on tuettava biodiversiteettiä koskevien sopimusten toimeenpanossa. Tätä mieltä on Kehityspoliittisen toimikunnan KPT:n asiantuntijaryhmä, jonka analyysi biodiversiteetin turvaamisesta julkaistiin perjantaina.
”On tärkeää, että luonnon monimuotoisuus ja ympäristön suojelu kulkevat ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla kaikessa Suomen toiminnassa. Kehitysyhteistyössä luonnon monimuotoisuuden merkitys ei näy vielä riittävästi politiikkalinjauksissa, eikä varsinkaan käytännössä”, KPT:n jäsentahoista koottu asiantuntijaryhmä linjaa.
Asiantuntijaryhmän mielestä on tärkeää, että luonnon monimuotoisuus sisällytetään seuraavaan kehityspolitiikan ylivaalikautisia periaatteita linjaavaan selontekoon sekä läpileikkaavana tavoitteena että neljännen kehityspoliittisen painopistealueen keskeisenä teemana. Näin varmistetaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kaikessa kehitysyhteistyössä.
Kehitysrahoituksesta vain pieni osa kohdistuu biodiversiteettiin
Suomen kehityspolitiikan neljästä painopistealueesta yksi korostaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hillintää sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tästä huolimatta kehitysrahoitusta ei ole kohdennettu kovinkaan merkittävästi ympäristöasioihin.
OECD:n vuonna 2017 tekemä vertaisarvio nosti esiin, että Suomen kehitysrahoituksesta suuntautui ympäristösektorille 17 prosenttia vuonna 2015, kun tuki OECD-maissa keskimäärin oli 27 prosenttia.
Biodiversiteettiin suuntautunut rahoitus on ollut voimakkaassa laskussa vuodesta 2011 lähtien. Pääosa tästä tuesta on monenkeskistä rahoitusta, joka kanavoidaan kansainvälisten organisaatioiden kautta, erityisesti maailmanlaajuiselle ympäristörahastolle (GEF). Myös kansalaisjärjestöjen työtä tuetaan. Sen sijaan kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä biodiversiteetin osuus on ollut viime vuosina hyvin vähäinen.
Biodiversiteetti kannattelee kestävää kehitystä
Luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen ja ruokaturvan nousevat haasteet sekä näiden ilmiöiden väliset ja niihin liittyvät kytkökset ovat keskeisiä teemoja Kehityspoliittiselle toimikunnalle, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen globaalin ulottuvuuden vahvistaminen suomalaisessa päätöksenteossa ja kansainvälisessä vaikuttamisessa.
Biodiversiteetin suojelu ja kestävä käyttö linkittyvät moniin kestävän kehityksen tavoitteisiin. KPT:n asiantuntijaryhmän mielestä Suomen tulee edistää kansainvälisessä vaikuttamistyössään näiden yhteyksien tunnistamista, koska biodiversiteetin suojelu ja terveet ja hyvinvoivat ekosysteemit myös edesauttavat ruokaturvan saavuttamista ja köyhyyden vähentämistä. Ne myös hillitsevät ilmastonmuutosta ja auttavat siihen sopeutumista. Nykyinen pandemia on osoittanut, että luonnon hyvinvoinnin puolustaminen on tärkeämpää kuin koskaan myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta, sillä ympäristön tuhoutuminen on yksi eläinperäisten tartuntatautien juurisyistä.
Tämän vuoksi Suomen tulee nostaa suoraa rahoitusta ympäristösektorille ja monimuotoisuuden suojeluun kehityspolitiikan eri rahoitusinstrumenteissa. Samalla kaikessa kehitys- ja ilmastorahoituksessa on otettava huomioon vaikutukset biodiversiteetille, asiantuntijaryhmä esittää.
Lisätietoja:
KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, [email protected]
KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, [email protected]
Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.