Liikennekaari mahdollistaa paremmat liikennepalvelut ja helpottaa yritysten toimintaa

Liikennemarkkinoiden sääntely kootaan yhtenäiseksi liikennekaareksi. Uudistuksella halutaan tukea uusien palvelumallien syntymistä ja vastata paremmin liikenteen käyttäjien tarpeisiin. Liikennekaari helpottaa markkinoille tuloa ja liikennejärjestelmän eri osien yhteentoimivuutta.

- Liikennekaari edistää liikennejärjestelmän kehittämistä aidoksi palveluiden kokonaisuudeksi. Tämä on ollut uudistuksen lähtökohtana, haluamme varmistaa että eri käyttäjillä, kansalaisilla ja yrityksillä, on käytössään laadukkaat liikennepalvelut. Tänä päivänä ei ole enää tarpeen eikä järkevää säännellä eri kulkumuotoja yksityiskohtaisesti vaan mahdollistaa asiakkaiden tarpeita vastaavien palveluiden syntyminen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Liikennekaareen sisällytetään kaikki liikennemuodot. Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty tieliikenteeseen, jossa on myös suurimmat muutostarpeet. Esityksellä tieliikenteen sääntely lähentyy muissa liikennemuodoissa jo voimassa olevia markkinasäännöksiä.

Liikennekaari toteuttaa hallituksen kärkihanketta, jossa rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Hallitusohjelman mukaisesti liikennesektorilla poistetaan uudenlaisten digitalisaatiota hyödyntävien palvelujen kehittämisen esteitä. Liikennekaarella edistetään yhteentoimivien digitaalisten lippu- ja maksujärjestelmien käyttöönottoa varmistamalla avoimet tieto- ja maksurajapinnat. Liikennekaarella toteutetaan myös hallituksen norminpurun kärkihanketta. Liikennekaaren myötä luodaan edellytykset liikenteelle palveluna (Mobility as a Service).

Esitys tukee hallitusohjelman tavoitetta kuntien kustannusten karsimisesta ja toteuttaa hallitusohjelman linjausta lainsäädännön kehittämisestä henkilö-, posti- ja tavarakuljetuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksella.

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt liikennekaaren esitysluonnoksen lausuntokierrolle. Liikennekaarta on valmisteltu avoimesti ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Keskustelu sidosryhmien kanssa jatkuu lausuntokierroksen aikana. Lausuntoaika päättyy 23. toukokuuta, ja tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle kesäkuussa 2016.

Taksiluvasta yrityskohtainen

Taksiliikenteen yrittäjyyttä helpotettaisiin vaatimuksia keventämällä. Taksiliikennelupa tarvittaisiin yhä, mutta siitä tulisi ehdotuksen mukaan yrityskohtainen. Ajoneuvokohtaisesta luvasta ja kuljettajakohtaisesta luvasta luovuttaisiin. Taksinkuljettajalle asetettuja vaatimuksia kevennettäisiin, mutta matkustajaturvallisuudesta ja matkustajan suojasta ei tingittäisi.

Taksiyrittäjälle tulisi muutosten myötä lisää vapautta kehittää omaa toimintaansa kysynnän mukaan. Lupakiintiöistä luovuttaisiin ja asemapaikkavelvoite purettaisiin. Taksi voisi tulevaisuudessa näin esimerkiksi ottaa paluukyytiläisiä. Tämä joustavoittaisi ja tehostaisi järjestelmää ja helpottaisi toimintaa erityisesti haja-asutusalueilla.

Taksimatkan enimmäishintaa ei enää määriteltäisi. Tieto hinnasta tai hinnan määräytymisen perusteet olisi ilmoitettava ennen matkan alkamista selkeästi ja ymmärrettävästi. Palveluntarjoaja voisi kuitenkin päättää hinnoittelumallin.

Esteettömän kaluston ja matkustamisen saatavuus turvattaisiin tarvittaessa erityisryhmien tarpeista huolehtivilla sopimuksilla. Yhteiskunnan maksamissa kuljetuksissa tilaaja voisi asettaa niille haluamansa erityisehdot.

Pienimuotoinen toiminta ja matkaketjut mahdollisiksi

Liikennekaaressa mahdollistettaisiin nykyiset ja tulevat liikennepalvelut ja selkiytettäisiin eri toimijoiden asemaa ja velvollisuuksia.

Palveluiden tarjonta erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla parantuisi kun ei-ammatilliselle pienimuotoiselle toiminnalle annettaisiin enemmän tilaa. Pienimuotoiselle henkilö- ja tavarakuljetukselle ei tarvittaisi enää toimilupaa. Tämän muutoksen myötä erilaiset kuljetuskokeilut ja uudet liiketoimintamallit tulisivat mahdollisiksi. Pienimuotoisen toiminnan rajana olisi maksimissaan 10 000 euron vuosittainen liikevaihto. Tulo olisi ansioverotuksen alaista.

Myös joukkoliikenteen yrittäjyyttä helpotettaisiin. Jatkossa riittäisi liikennelupa, joukkoliikenteen reittiliikenneluvasta ja kutsuliikenneluvasta luovuttaisiin. Tavaraliikenteessä luvanvaraisuuden raja nostettaisiin EU-minimitasolle eli 3,5 tonniin. Lisäksi enintään 40 km/h kulkevat traktorit voisivat jatkossa kuljettaa tavaraa ilman lupaa. Henkilö- ja tavarakuljetuksessa pätevyysvaatimuksena ollut yrittäjäkurssin suorittaminen poistettaisiin.

Sääntelyssä huomioitaisiin myös uudentyyppiset liikkumispalvelut, mukaan lukien välityspalvelut. Välityspalvelun tarjoaja varmistaisi jatkossa sen, että kuljetuksesta vastaavalla kuljetustoiminnan harjoittajalla on liikennelupa tai että sen maksamat korvaukset ovat alle pienimuotoisen toiminnan rajan.

Liikennekaari parantaisi eri liikennemuotojen yhteentoimivuutta. Liikennekaarella luotaisiin edellytykset myydä asiakkaalle koko hänen tarvitsemansa matkaketju ja liikkumispalvelut yhden toimijan kautta. Tällaisen matkaketjun aikaansaamiseksi tarvitaan taustajärjestelmien kautta keskenään kommunikoivat, yhteentoimivat lippu- ja maksujärjestelmät.

Maakunnille vahvaa roolia

Liikennekaarta on valmisteltu rinnakkain valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistuksen kanssa.

Maakunnilla tulee olemaan tärkeä rooli liikenteen järjestämisessä omilla alueillaan. Alueellinen liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen järjestäminen on hallituksen maakuntauudistuksessa linjattu siirrettäväksi maakuntien vastuulle. Liikennekaaren muutosten myötä toimivaltaiset viranomaiset voisivat järjestää liikenteen juuri alueelle sopivalla tavalla, erityispiirteet huomioiden. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vastaisi jatkossa valtakunnallisista toimiluvista ja valvonnasta.

Liikennekaaren valmistelu jatkuu

Liikennekaaren toisessa vaiheessa uudistetaan erityisesti kuljettajakoulutusta, ammattipätevyyksiä ja liikenteen rekistereitä koskevaa sääntelyä. Liikennekaarella halutaan luoda edellytykset uusille opetustavoille ja tarkastella mahdollisuuksia siirtyä koulutuksen sääntelystä osaamisen sääntelyyn. Toisessa vaiheessa liikennekaareen kootaan myös muita liikennemuotoja koskeva markkinasääntely. Tavoitteena on, että esitysluonnos saadaan lähetettyä lausuntokierrokselle kesällä 2017.

Liikennekaaren kolmannessa vaiheessa huomioidaan muut säännökset, joita aiemmissa vaiheissa ei ole katettu. Tässä vaiheessa myös varmistetaan, että liikennejärjestelmää ja digitaalisia palveluita koskevat tavoitteet on otettu kattavasti huomioon. Liikennekaaren kolmannen vaiheen luonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle kesällä 2018.

Lisätietoja:

yksikön johtaja, hallitusneuvos Laura Eiro, p. 040 096 9293

yksikön johtaja, lainsäädäntöneuvos Laura Vilkkonen, p. 040 500 0817

neuvotteleva virkamies Susanna Metsälampi, p. 050 593 1257

hallitusneuvos Maija Ahokas, p. 040 031 6178