Pääministeri Sanna Marinin puhe Saamelaiskäräjien vaalikauden juhlassa 17.6.2022

Pääministeri Sanna Marin piti puheen Saamelaiskäräjien vaalikauden juhlassa. Puhe muutosvarauksin.

Hyvät juhlavieraat,

Kiitos kutsusta Saamelaiskäräjien vaalikauden juhlaan tänne Inariin. Lämpimät onnittelut Saamelaiskäräjille ja myös Saamelaiskulttuurikeskus Sajokselle, jonka perustamisesta on tullut tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa. Suomi valtiona on sitoutunut edistämään ja turvaamaan nämä perustavanlaatuiset oikeudet.

Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevia asioita. Saamelaiskäräjien henkilöstö tekee työtään suurella asiantuntemuksella ja sitoumuksella. Haluankin kiittää   Saamelaiskäräjiä merkittävästä työstä saamelaisen kulttuurin säilymisen ja kehittämisen puolesta.

Tapasin Saamelaiskäräjien edustajia viime elokuussa. Tuolloin totesimme yhdessä, että hallituksen ja Saamelaiskäräjien välistä hyvää yhteistyötä ja keskustelua on jatkettava. Hallitus kunnioittaa ja haluaa edistää alkuperäiskansa saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista.

Valtioneuvosto asetti viime lokakuussa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Asiaa valmisteltiin tiiviisti yhdessä neljän vuoden ajan. Komission työ on monessa suhteessa ainutlaatuinen ja historiallinen prosessi Suomessa.

Hallitus on edelleen hyvin sitoutunut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työhön ja pitää aloitettua prosessia erittäin tärkeänä. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on Suomessa ensimmäistä kertaa toteutettava totuus- ja sovintoprosessi. Komission haasteellisen työn aloittaminen on vienyt aikaa, mikä on ymmärrettävää. On kyettävä myös varmistamaan, että komission työn suunta on oikea ja luottamusta vahvistava.

On tärkeää, että riittävää tukea saamen kielillä ja kulttuurin edellyttämällä tavalla on tarjolla koko komission työn ajan. Tätä ennen tällaisia palveluita ei käytännössä ole ollut tarjolla.  Saamelaisten psykososiaalisen tuen yksikön Untuvan avajaisia vietettiin eilen. Toivotan menestystä yksikön perustavanlaatuiselle työlle.

Komission työlle on asetettu seurantaryhmä. Seurantaryhmään kutsuttiin edustajat muun muassa eduskunnassa edustettuina olevilta puolueilta sekä Saamelaiskäräjiltä. Myös tällä tavoin halutaan tukea komission työtä ylivaalikautisesti. Saamelaiskäräjät kokoontuu juhannuksen alla pohtimaan totuus- ja sovintokomission tulevaisuutta, toivon sydämestäni, että voimme yhdessä jatkaa aloitettua taivalta ja viedä pitkään odotetun komission työn yhdessä maaliin.

Valtioneuvosto hyväksyi arktisen politiikan strategian viime kesäkuussa. Strategia ulottuu vuoteen 2030 asti. Strategian ytimessä olevat arktisen alueen geopoliittisen tilanteen muutokset ja aina vain kiihtyvä ilmastonmuutoksen vauhti ovat ajankohtaisempia kuin koskaan aiemmin.  Strategiassa on saamelaisten kannalta tärkeitä kirjauksia eri painopistealueilla. Saamelaisten oikeudet ja koko pohjoisten alueiden väestön hyvinvointi on huomioitu kattavasti koko strategiassa.

Arktisella alueella ilmastonmuutos on suurin luonnon monimuotoisuuden uhkatekijä. Arktisen alueen väestö ja erityisesti alkuperäiskansat kokevat ensimmäisenä ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset elämään ja kulttuuriin. Ilmastonmuutos vaikeuttaa perinteisten elinkeinojen, kuten esimerkiksi porotalouden harjoittamista. Taloudelliset aktiviteetit arktisella alueella ovat lisääntyneet, mikä on osaltaan heikentänyt mahdollisuuksia perinteisten elinkeinojen ja kulttuurin harjoittamiseen.

Hallituksen esityksessä uudistettavaksi ilmastolaiksi ehdotetaan saamelaisten ilmastoneuvoston perustamista. Ilmastoneuvoston tarkoituksena on tukea kansallisten ilmastosuunnitelmien valmistelua tuottamalla tietopohjaa suunnitelmien vaikutuksista. Saamelaisten perinteinen tieto vahvistaa osaltaan arktisen alueen kehittämisen ja ilmastonmuutostyön tietopohjaa. On hienoa, että tämä on tunnistettu nyt lain tasolla.

Tällä hallituskaudella lainsäädännössä on otettu muitakin askeleita alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi. Esimerkiksi kaivoslakia koskevassa hallituksen esityksessä on pyritty vahvistamaan saamelaisten oikeuksia muun muassa velvoittamalla hakija selvittämään saamelaisten kotiseutualueelle sijoittuvien hankkeiden vaikutuksia saamelaisiin alkuperäiskansana ja tarkentamalla saamelaisten perinteisille elinkeinoille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annettavia lupamääräyksiä.

Vastaavalla tavalla maankäyttö- ja rakennuslain valmistelussa sekä juuri eduskunnalle annetussa luonnonsuojelulaissa on tunnistettu saamelaisten oikeuksien heikentämiskielto ja edistämisvelvollisuus. Muinaismuistolain kokonaisuudistuksen osalta lakia valmisteleva työryhmä on tullut siihen johtopäätökseen, että lakiin olisi perusteltua ottaa erillinen luku saamelaisesta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä.

Lisäksi haluan nostaa esille saamelaisten kielelliset oikeudet: Kielet ovat olennainen osa kulttuuri-identiteettiä, mutta monet niistä ovat uhanalaisia. Suomessa kaikki puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia. Näistä häviämisvaarassa ovat inarinsaame ja koltansaame. Voin ilolla todeta, että kielipoliittisesta ohjelmasta saadaan työkaluja kielioikeuksien toteuttamiseen ja kielten elvyttämiseen.

Paljon on saatu aikaan, mutta silti työtä saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi on jäljellä paljon. Yhteistyötä ja keskustelua tulee jatkaa.

Tärkeimpinä työstettävinä asioina haluan mainita, että hallitus on sitoutunut selvittämään ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin edellytyksiä ja tätä työtä pyritään edistämään.

Prioriteettilistan kärjessä on myös työn jatkaminen saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Lain muuttaminen kiireellisesti on tärkeää ottaen huomioon erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut. Tällä viikolla on edelleen annettu YK:n rotusyrjintäkomitean ratkaisu samasta aiheesta. Pidän tärkeänä, että estämme oikeudenloukkaukset jatkossa ja kunnioitamme saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Lisäksi pidän tärkeänä sitä, että meillä on Suomessa alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioittava lainsäädäntö.

Hallitus on kiinnittänyt huomiota myös saamelaisiin kohdistuvaan vihapuheeseen. Alkuperäiskansat joutuvat eri puolilla maailmaa häirinnän ja suvaitsemattomuuden kohteeksi, erityisesti kun kyse on maahan ja luonnonvaroihin liittyvistä erimielisyyksistä.  Viime aikoina rajusti muuttuneessa maailmassa toistemme kunnioittaminen ja arvostaminen on entistä tärkeämpää.

Kiitän vielä uudelleen kutsusta osallistua Saamelaiskäräjien juhlaan ja tuoda tänne valtion tervehdyksen.

Onnea ja menestystä Saamelaiskäräjien työlle myös jatkossa!