Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä
Pääministeri Petteri Orpo antoi ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä eduskunnalle keskiviikkona 12.2.2025. Pääministerin puhe muutosvarauksin.
Arvoisa puhemies, ärade talman
Suomi on nimetty maailman onnellisimmaksi maaksi seitsemänä vuonna peräkkäin.
Suomen vahvuus on aina ollut yhtenäinen, sisukas kansa. Suomen taloudellinen kehitys on ollut menestystarina, jonka turvin olemme rakentaneet hyvinvointiyhteiskunnan.
Olemme kansankuntana kyenneet näkemään sen, mitä parempi tulevaisuus vaatii.
Tiedän, että näemme sen tälläkin kertaa.
Arvoisa puhemies,
Valitettavasti myös näiden valtiopäivien yllä leijuvat tummat pilvet.
Venäjä on jatkanut täysimittaista hyökkäyssotaansa Ukrainassa kohta kolmen vuoden ajan. Yhtä pitkään Ukraina on taistellut paitsi itsenäisyytensä ja suvereniteettinsa, myös koko vapaan maailman puolesta. Tähän mennessä Suomi on tukenut Ukrainaa yhteensä 27:llä puolustusmateriaalipaketilla. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Ukraina lähtee rauhanneuvotteluihin – kun niiden aika on – mahdollisimman vahvasta asemasta. Rauhanneuvottelut on käytävä Ukrainan ehdoilla. Rauhan on oltava sekä oikeudenmukainen Ukrainalle että kestävä Euroopan turvallisuuden näkökulmasta.
Samaan aikaan Lähi-idässä Israelin ja Hamasin tulitaukosopimus antaa vastaavasti orastavaa toivoa. Samoin Assadin hallinnon kaatuminen Syyriassa. Liian moni kärsii tälläkin hetkellä sotien keskellä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimmissä kysymyksissä Suomen vahvuus on aina ollut yhtenäisyys. Vaalitaan sitä yhdessä.
Toimimme yhtenäisenä myös viime kesänä, kun eduskunta hyväksyi poikkeuksellisella 5/6 enemmistöllä lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Lailla Suomi suojelee sekä omaa, että EU:n, Schengenin ja Naton rajaa.
Haluan jälleen kiittää eduskuntaa siitä, miten tuossa Suomen ja Euroopan turvallisuutta koskeneessa kysymyksessä löysimme yhtenäisyyden.
Keväällä tulemme antamaan esityksen lain jatkosta.
Arvoisa puhemies,
Kenraali Adolf Ernhrooth totesi aikoinaan viisaasti:
”Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan”.
Tämä hallitus peri edeltäjältään vaarallisesti velkaantuneen, uudistusvelkaisen maan. Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut 15 vuoteen. Suomen työllisyys kääntyi laskuun jo vuonna 2022.
Katto vuotaa ja sitä on nyt korjattava sateessa.
Työ ei ole helppo ja se edellyttää vaikeitakin päätöksiä. Hallituksella on kuitenkin vain yksi tavoite: turvata suomalaisten hyvinvointi ja taata Suomen turvallisuus.
Arvoisa puhemies,
Saksa on jo vuosia toiminut Euroopassa talousveturina, mutta nyt Euroopasta ei juuri saada vetoapua.
On laitettava Suomen julkinen talous ja kilpailukyky kuntoon
Hallitus sopi ohjelmassaan yhteensä kuuden miljardin sopeutuksesta. Viime keväänä sovittiin vielä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Hallitus pitää kiinni tavoitteestaan taittaa velkasuhteen kehitys vaalikauden loppuun mennessä – ja sen aiomme myös saavuttaa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallitus on tehnyt noin 90 000 työllisen verran työllisyyttä vahvistavia päätöksiä. Rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan. Panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja puhtaaseen siirtymään.
Talouspolitiikan arviointineuvosto pitää hallituksen talouspolitiikkaa oikein ajoitettuna ja oikein mitoitettuna. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pitää hallituksen työmarkkinauudistuksia oikean suuntaisina. Euroopan Komissio piti hallituksen kehysriihen lisäsäästöjä riittävinä, jotta Suomi vältti liiallisen alijäämän menettelyyn ajautumisen.
Talouden sopeuttaminen ja rakenteelliset uudistukset vaikuttavat aina ihmisiin.
Jokainen säästö on vaikea. Veronkorotukset näkyvät arjessa. On selvää, että näin valtavaa velkataakkaa ei käännetä ilman, että se näkyisi missään.
Oppositiolla on houkutus ylläpitää pessimististä tilannekuvaa Suomesta. Helposti käy kuitenkin niin, ettei kohkatessa näe metsää puilta.
Arvoisa puhemies,
Käänne taloudessa on tapahtunut. Tätä vauhdittaa korkojen lasku, alhainen inflaatio, kansalaisten ostovoiman kohentuminen sekä hallituksen uudistukset.
Olen viime aikoina kiertänyt ympäri Suomea. Paljon hyvää on nyt liikkeellä.
Porin räjähdetehdas tulisi olemaan toinen TNT-tehdas koko Euroopassa.
Suomen puhdas ja kasvava sähköntuotanto on houkutellut vähähiilisen alumiinin ja teräksen tehdassuunnitelmat Kokkolaan ja Inkooseen. Näissä tehtaissa pystymme tuottamaan globaaleille markkinoille nykyistä puhtaampia tuotteita ja vahvistamaan hiilikädenjälkeämme.
Valtavia datakeskushankkeita suunnitellaan joka puolelle – Muhoksen ja Kajaanin hankkeet näistä kenties merkittävimmät. Kotkan seudulle Kymenlaaksoon on nousemassa Euroopan vahvimpiin kuuluva akkuekosysteemi. Puhtaan energian ja puhtaiden polttoaineiden hankkeita on lukuisia Oulusta Joensuuhun – Hangosta Lappiin. Suomessa on vireillä miljardien hankkeita, joilla luodaan kasvua ja hyvinvointia, työtä ja tuloja kaikille suomalaisille.
Kasvuttomien vuosien jälkeen toivoa on ilmassa. Talous lähtee kasvamaan, mutta se edellyttää vakautta myös muualla maailmalla.
Esimerkiksi mahdollinen kauppasota tietäisi Suomelle suuria vaikeuksia. Toisaalta mikäli Ukrainaan saadaan kestävä rauha, käynnistää jälleenrakennus nopean kasvun Suomeen ja koko Eurooppaan.
Kasvu on yhteinen asiamme ja siksi tapaan helmikuun aikana kaikki oppositiopuolueet kuullakseni uudet ideat ja keinot kasvun vauhdittamiseksi.
Arvoisa puhemies,
Toivoa on näkyvissä myös hyvinvointialueilla, joissa on tapahtumassa käänne parempaan.
11 aluetta tulevat tekemään taloutensa osalta positiivisen tuloksen, kuusi aluetta nollatuloksen. Viidellä alueella on kuitenkin vielä suuria haasteita.
Näitä haasteita ratkotaan viime kädessä arviointimenettelyssä, jossa alueiden sopeutustoimet käydään läpi kamman kanssa. Talkoot voivat jatkua odotettua pidempään. Kaikissa tilanteissa huolehdimme siitä, että hoitoon pääsee ja apua saa.
Hyvinvointialueet ovat kyenneet järjestämään lakisääteiset palvelunsa riittävän yhdenvertaisesti ja väestön tarpeet huomioiden. Hoitoon pääsy ja hoidon aloitus ovat nopeutuneet ja hoitojonoja on kyetty lyhentämään.
Talouden lisäksi myös monia palveluita on saatu toimimaan paremmin. Alueilla on otettu käyttöön uusia liikkuvia palveluja, etävastaanottoja, joilla lääkäriin saa yhteyden omalta kotisohvalta, omalääkärimalleja, joilla pääsee tarvittaessa tutun lääkärin luokse.
Hallitus valmistelee parhaillaan Kela-korvauksilla toteutettavaa yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, lastensuojelun kokonaisuudistus etenee ja terapiatakuu otetaan vihdoin käyttöön 1. toukokuuta.
Arvoisa puhemies,
Presidentti Trumpin kauden alku on jo sisältänyt nopeita toimia ja avauksia. On rehellistä sanoa, että ne ovat tuoneet mukanaan myös epävarmuuden tunnetta, jota tässä muutenkin turbulentissa maailmassa tuskin kukaan mielellään näkisi.
Mitä hallitus sitten tekee? Me jatkamme yhteistyötä tärkeimmän liittolaisemme, Yhdysvaltojen, kanssa. Samalla yhtä tärkeää on koko EU:n yhtenäisyys. Teemme töitä sen eteen, että Eurooppa ottaa nykyistä vahvemman roolin. Tätä presidentti Trump peräänkuulutti puolustuksen osalta jo edellisellä kaudellaan - ja oli siinä oikeassa.
Tähän on erinomainen aika nyt, uuden komission aloittaessa toden teolla työnsä. Eurooppa ei seuraa sivusta, oli kyse kauppapolitiikasta tai Grönlannista. Meidän on oltava valmiita tarvittaessa neuvottelemaan ja puolustamaan omia etujamme.
500 miljoonan ihmisen Eurooppa on parhaimmillaan valtava voima.
Euroopan komission kuluvan vuoden työohjelma julkaistiin tänään. Keskeistä agendalla on Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky.
Maaliskuussa komissio julkaisee puolustuksen valkoisen kirjan, jossa esitellään EU:n tavoitteita ja keinoja puolustuksen vahvistamiseen niin puolustusteollisuuden vauhdittamisen kuin EU:n ja NATOn yhteistyön sekä kriittisen infran suojelun osalta.
EU:n uuden rahoituskehyksen neuvottelut käynnistyvät tänä vuonna ja komissiolta odotetaan esitystä loppuvuodesta. Keskeistä Suomelle tulevassa rahoituskehyksessä on uusien painopisteiden näkyminen: puolustus, turvallisuus, ruokaturva ja kilpailukyvyn edistäminen kuten tutkimuspanostukset.
Keskustelin viimeksi viime viikolla EU-päämieskollegoiden kanssa Euroopan puolustuksen vahvistamisesta. EU:ssa on ymmärrettävä laajasti, että Putinin Venäjä on Euroopalle pitkäaikainen ja pysyvä turvallisuusuhka. Yhteisen rahoituksen olisi myös välttämätöntä kohdentua sinne, missä Eurooppaa puolustetaan – eli sen itäiselle puoliskolle. Uudesta vaadittavasta rahoituksen tasosta tullaan käymään myös parlamentaarista keskustelua. Suomen kannalta se tulee tarkoittamaan menojen priorisoimista myös tulevilla vaalikausilla.
Lienemme yhtä mieltä siitä, että riittävästä puolustuksesta ei voi tinkiä.
Arvoisa puhemies,
Lopuksi haluan kiittää tätä salia.
Edellisen istuntokauden tapaan meillä on jälleen edessämme työntäyteiset valtiopäivät.
Hallituksen tavoitteena on antaa eduskunnalle kevätkaudella yhteensä 113 esitystä. Näistä kiireellisiä on 22. Syysistuntokaudelle 2025 on merkitty alustavasti 97 hallituksen esitystä. Syksyn suunnitelma tarkistetaan ennen syysistuntokauden alkua. Suunnitelmaan sisältyy myös viisi kevätkaudella annettavaa valtioneuvoston selontekoa. Syyskaudella annetaan ainakin yksi selonteko.
Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa katseet tarkentuvat meihin, vapaisiin demokratioihin. Euroopan turvallisuuden ohella meille suomalaisille tärkeitä arvoja ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä haastetaan eri puolilla maailmaa.
Me vaalimme oikeusvaltiota. Yhteiskuntaa, jonne mahtuvat erilaiset arvomaailmat ja näkemykset. Yhteiskuntaa, jossa voidaan käydä rakentavaa keskustelua ilman pelkoa seurauksista. Yhteiskuntaa, jossa on vapaa tiedonvälitys. Yhteiskuntaa, jossa myös oppositiolla on tärkeä rooli.
Demokratia tulee näyttämään voimansa jälleen tänä keväänä, kun Suomessa käydään kunta- ja aluevaalit.
Toimikaamme kaikki sen puolesta, että suomalaiset kokevat kansalaisoikeudekseen käyttää valtaansa ja äänestävät.
Toivon, että tällä nyt alkavalla istuntokaudella voimme edelleen keskustella rakentavasti, väitelläkin, mutta ennen muuta kuunnella toisiamme kunnioittavasti.
Me toimimme tässä ajassa demokratian keulakuvana.