Raportti: Julkisten menojen vaikuttavuutta arvioitava systemaattisesti
Julkisten menojen supistamista koskevat päätökset tulisi perustaa laaja-alaiseen menojen kartoitukseen sekä eri menoerien järjestelmälliseen ja monipuoliseen vaikutusarviointiin. Laajamittaisia menokartoituksia on viime vuosina toteutettu useissa OECD-maissa. Myös Suomessa olisi syytä harkita tällaisen julkisten menojen arvioinnin käyttöön ottamista.
Näin todetaan talousneuvoston sihteeristön julkaisemassa raportissa Menokartoitus - Periaatteet ja käytännön toteutus. Raportissa esitellään julkisten menojen arvioinnin lähtökohtia Suomessa sekä keväällä 2011 toteutetun hallinnonalakohtaisen menokartoituksen laatimisprosessia ja tuloksia. Raportissa käsitellään lyhyesti myös muissa maissa tehtyjä menokartoituksia. Lisäksi esitellään julkisten menojen kohdentamiseen liittyviä taloustieteellisiä näkökulmia sekä julkisten menojen kohdentumista Suomessa ja muissa OECD-maissa.
Julkisten alijäämien ja velan nopea kasvu on nostanut julkisen talouden tasapainon talouspolitiikan keskiöön lähes kaikissa kehittyneissä maissa. Vaikka Suomen julkisessa taloudessa ei ole akuuttia kriisiä, erityisesti väestön ikääntymiseen liittyvät lähitulevaisuuden haasteet nostavat julkisen talouden kestävyyden ajankohtaiseksi myös Suomessa. Yksi keino rahoitustasapainon vahvistamiseksi on julkisen talouden menokurin lisääminen ja tarpeettomien menoerien karsiminen.
Raportissa todetaan, että yksittäisten menokohteiden osalta poliittisen harkinnan tulisi aina pohjautua systemaattiseen vaikutusarviointiin. Taloudellisten vaikutusten ohella tällaisen arvioinnin tulisi ottaa huomioon muun muassa tulonjako sekä ympäristö- ja terveysvaikutukset. Julkisten menojen vaikutusarviointia olisi syytä kehittää nykyistä järjestelmällisemmäksi ja mahdollisesti toistuvaksi menettelyksi.
Taloustieteellinen tutkimus ei tarjoa selkeää käytännön ohjetta julkisen talouden menojen oikeaan mitoittamiseen ja kohdentamiseen. Tämän vuoksi kansainvälinen vertailu ja hyvien käytäntöjen omaksuminen muista maista on tärkeää. Sisäisen kustannustehokkuuden parantaminen on muodostanut keskeisen osan menokartoitusten tuottamista toimenpide-ehdotuksista muun muassa Kanadassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa.
Lisätietoja: alivaltiosihteeri Jukka Pekkarinen, p. 09 1602 2171 ja ekonomisti Pekka Sinko, p. 09 1602 2177 valtioneuvoston kanslia