Riippumaton arvio: Suomen kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia - myös parantamisen varaa löytyy
Suomen kehitysyhteistyö on hyvää keskitasoa ja tuottaa tuloksia kehitysmaissa, todetaan 4. kesäkuuta julkaistun riippumattoman arvioinnin luonnoksessa.
Taloustieteen tohtorin ja Maailmanpankin pitkäaikaisen johtajan Ritva Reinikan selvityksessä Results on the Ground? – An Independent Review of Finnish Aid tarkastellaan kehitysavun tuloksellisuutta ja esitetään kymmenen suositusta sen parantamiseksi. Ulkoministeriö tilasi arvioinnin eduskunnan pyynnöstä viime syksynä.
”Toivon, että arvioni osaltaan auttaa uudistamaan Suomen kehitysyhteistyötä entistä vaikuttavammaksi ja tuloksellisemmaksi ja toisaalta tunnistamaan ne asiat, joista Suomen ja kaikkien suomalaisten kannattaa olla ylpeitä”, Ritva Reinikka sanoo.
Suomi kokoaan merkittävämpi kehityspolitiikan toimija
Arviointi tuo esiin sekä vahvuuksia että kehittämisen kohteita. Siinä kiitetään Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta: vaikka vastaanottajamaa on itse aina tulosten suurin tekijä, on apu vauhdittanut kehitystä. Esimerkkinä mainitaan Suomen pitkäaikaiset yhteistyömaat Namibia ja Vietnam, jotka ovat luopumassa kokonaan kehitysavusta. Vuosituhattavoitteiden saavuttamista on vauhditettu esimerkiksi Etiopiassa, jossa Suomen apu on tuonut puhtaan veden kolmelle miljoonalle ihmiselle.
Suomen kehitysyhteistyö on kansainvälisesti kohtuullisen laadukasta ja tietyillä osa-alueilla jopa maailman huippua. Vahvuuksia ovat muun muassa vesi-, koulutus- ja metsäsektorit sekä naisten ja tyttöjen aseman parantaminen. Suomi on pystynyt myös hyvin tukemaan kehitysmaiden omia instituutioita, hallinnon läpinäkyvyyttä ja kehittämistä.
Suomi on luotettava toimija, joka korostaa yhteistyötä ja työskentelyä sovittujen periaatteiden mukaan. Tästä arviointi nostaa esimerkiksi humanitaarinen avun.
Kehittämistä hajanaisuudessa ja tulosten mittaamisessa
Suomi voi pienenä maana rakentaa oman profiilinsa kansainvälisellä kentällä ja olla kokoaan suurempi toimija. Nykyisellään voimavarat ovat kuitenkin liian hajautetut. Arviointi suositteleekin tarkempaa keskittymistä tiettyihin strategisesti valittuihin sektoreihin ja maihin.
Byrokratiaa tulisi vähentää ja kehittää tulosten mittaamista, jotta tietoa saadaan päätöksenteon tueksi, eivätkä aikaansaadut tulokset jää piiloon.
”Reinikan raportti on kokonaisvaltainen ja realistinen. Se toimii tärkeänä asiantuntijanäkemyksenä, kun toteutamme uuden hallituksen linjauksia”, sanoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Pekka Puustinen.
Arvioinnista keskustellaan muun muassa 4. kesäkuuta järjestettävässä, kehityspolitiikan eri toimijoita kokoavassa avoimessa keskustelutilaisuudessa. Lopullinen arviointi valmistuu kesäkuun aikana.
Lisätietoja: Ritva Reinikka, p. 040 5559160, [email protected]; ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Pekka Puustinen, p. 0295 350 560, [email protected]
Englanninkielinen raportti ja suomenkielinen tiivistelmä löytyy ulkoministeriön sivuilta.