Sambiassa valoa näkyvissä

Sambian nykyhallinto uudistaa maan poliittista toimintakulttuuria ja ratkoo edellisen hallinnon jättämiä talouden ongelmia. Suomen ja Sambian yhteistyössä painopiste on siirtynyt kaupallisten suhteiden vahvistamiseen, kertoo Suomen Sambian-suurlähettiläs Saana Halinen.

Miten kuvailisit Sambian tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?

Kiteyttäen voisi sanoa, että Sambiassa ollaan menossa pimeydestä kohti valoa. Maassa pidettiin elokuussa 2021 vaalit, jotka oppositio voitti – pitkälti siksi, että nuoret aikuiset äänestivät muutoksen puolesta. Edellinen hallinto oli hyvin korruptoitunut ja jätti valtion käytännössä taloudelliseen selvitystilaan. Tämän seurauksena nykyhallinnon ensisijainen tavoite on talouden tasapainottaminen. Hallitus onnistui saamaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF-tukipaketin ja neuvottelut velan uudelleen järjestelystä ovat meneillään. Makrotalouden tilanne on kohentunut, inflaatio laskenut alle 10 prosentin ja talous taas kasvun tiellä. Uusi hallinto pyrkii myös selkeyttämään ja yksinkertaistamaan liiketoimintaympäristöä, jotta myös ulkomaisten yritysten olisi helpompi investoida maahan.

Myönteistä on myös se, että viime vuoden lopussa maasta poistettiin siirtomaavallan ajalta peräisin ollut laki, joka käytännössä esti presidentin kritisoimisen. Tämä oli merkittävä uudistus, koska lain avulla aiemmat valtapuolueet ovat pitäneet opposition kurissa ja vahvistaneet valtansa. Samassa yhteydessä poistettiin kuolemanrangaistus. Sambiaa pidetäänkin nyt Afrikan demokratian valopilkkuna.

Lisäksi viime vuonna koulumaksut poistettiin perusopetuksesta 12. luokkaan asti ja kouluihin palkattiin 30 000 uutta opettajaa. Muutos rahoitettiin poistamalla fossiilisten polttoaineiden tuet. Nyt lähes kaikki lapset aloittavat peruskoulun, mutta oppimistulokset ovat yhä heikkoja.

Ongelmiakin tietysti riittää. Yli 60 prosenttia kansasta elää köyhyysrajan alapuolella ja korruptiota on edelleen. Suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on hyvin tiukkaa.

Minkälaista tukea Suomi antaa Sambialle?

Suomen pitkäaikainen hallitustenvälinen kehitysyhteistyö Sambiassa on päättymässä ja painopiste on siirtynyt kaupallisen yhteistyön vahvistamiseen. Meneillään on vielä yhteistyöohjelma, jossa kehitetään sambialaisten pienten ja keskisuurten yritysten osaamista, niin että ne pystyvät kasvamaan, kehittymään ja työllistämään ihmisiä.

Lisäksi monenlaista yhteistyötä tehdään suomalaisten ja sambialaisten järjestöjen ja korkeakoulujen välillä. Esimerkiksi Väestöliitto toimii paikallisen sateenkaarijärjestön kanssa ja Demo tukee vammaisten ihmisten poliittista osallistumista Sambiassa. Finnfundilla on maassa sijoituksia ja Finnpartnershipin tukemissa liikekumppanuuksissa Sambia on kärkimaa.

Moninaisten suhteiden taustalla on se, että aiempi yhteistyö on tehnyt Suomen tutuksi sambialaisille ja Sambian tutuksi suomalaisille. Sambialaiset muistavat esimerkiksi hyvin Suomen tuen metsäsektorille ja toivovat kovasti metsäalan investointeja maahan.

Millaisena näet Sambian tulevaisuuden?

Paljon riippuu siitä, miten nykyhallitus onnistuu pyrkimyksissään uudistaa maata ja poliittista toimintakulttuuria. Sambiassa on vaihtunut valta vuosien varrella monta kertaa, mutta tähän asti uusi hallinto on aina maksanut potut pottuina edelliselle. Nykyhallinto on nähdäkseni ensimmäinen, joka yrittää tehdä maasta, presidentin sanoin, normaalin demokratian. Toivon tietysti, että he onnistuvat tässä.

Sambia on nyt Afrikan toiseksi suurin kuparin tuottaja ja hallituksen tavoitteena on kasvattaa tuotantoa edelleen. Maassa on myös avattu Afrikan suurin nikkelikaivos. Kun kriittisten mineraalien kysyntä kasvaa, niin suuri kysymys koskee sitä, saako hallitus kaivossektorin sillä tavalla haltuunsa, että myös Sambian kansa hyötyy kaivannaisista saatavista tuloista.

Myös energiakysymykset on saatava ratkaistua. Sambia saa suurimman osan sähköstään vesivoimasta. Ilmastonmuutoksen myötä vesivoiman tuotanto on kuitenkin tullut epävarmemmaksi. Esimerkiksi nyt Sambian ja Zimbabwen rajalla oleva suuri Kariba-pato ei tuota tarpeeksi sähköä, koska vesi on liian alhaalla. Tämän seurauksena maassa ovat alkaneet 12 tunnin päivittäiset sähkökatkot. Tämä on iso isku myös hallitukselle ja aiheuttaa tyytymättömyyttä sitä kohtaan.

Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Sambiassa ja mitä voisimme oppia paikallisilta?

Olen työskennellyt aiemmin edustustoissamme Tansaniassa ja Mosambikissa ja oli ihana palata tälle mantereelle. Sambialaiset ovat superystävällisiä ja yhteisöllisiä ja vastaanotto on ollut hyvin lämmin. Lisäksi sambialaiset ovat vähän kuin suomalaiset: rauhallisia, vaatimattomia ja ujoja – ehkä siksikin tänne on ollut helppo sopeutua.

Joka päivä minua sykähdyttävät myös maan äänet ja tuoksut – herään kymmenien lintujen lauluun ja puutarhassa juoksentelevat apinat. Luontoelämää on myös pääkaupungissa.

Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumisia maista, jotka ovat Suomen keskeisiä kehitysyhteistyön kumppaneita.

Teksti: Milma Kettunen