Selvitys: Kotisairaalatoiminnan nykytila, vaikuttavuus ja mittaaminen

Valtioneuvoston teettämän selvityksen mukaan kotisairaala nähdään tulevaisuudessa kasvavana ja jopa ensisijaisena palvelumuotona. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan lisää. Selvityksen tulokset julkaistiin Kotisairaalatoiminnan nykytila, vaikuttavuus ja mittaaminen -hankkeen loppuraportissa.

Kotisairaalan määrittely osana integroitua palvelujärjestelmää

Kotisairaalapalvelujen saatavuus on lisääntynyt (väestökattavuus 92 %), mutta hoidettujen potilaiden kokonaismäärä on viitteellinen vaihtelevien tilastointi- ja raportointikäytäntöjen vuoksi.

Kotisairaalan veto- ja pitovoima ovat hyvät. Hyvinvointialueilla on useita toiminta- ja palvelumalleja, sillä kotisairaalatoimintaa on kehitetty alueellisten tarpeiden mukaan. Hyvinvointialueet kaipaavat kotisairaalan selkeämpää määrittelyä osana integroitua palvelujärjestelmää, sillä kotisairaalan määrittely on haastavaa suhteessa muihin kotiin annettaviin palveluihin.

”Yhteen toimiva palvelujärjestelmä edellyttää myös sitä, että hyvinvointialueet laativat alueidensa sisäiset ja alueiden väliset palvelukuvaukset ja määrittelevät eri toimijoiden roolit”, kommentoi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Jormanainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kustannustehokkuuteen vaikuttavat hoitojakson pituus, käyntitiheys ja hoidon vaativuus

Kotisairaala on kustannustehokas vaihtoehto tilanteissa, joissa potilaan tila sallii etäseurannan tai hoitoon riittää 2–3 käyntiä päivässä. Kotisairaala voi olla kustannuksiltaan vuodeosastohoitoa edullisempi vaihtoehto, mikäli käyntitiheyttä voidaan vähentää hoitojakson edetessä. Kotisairaala on myös luontainen ympäristö kokeilla uusia digitaalisia ratkaisuja ja palveluja. Digitaaliset palvelut korvaavat kuitenkin vain osan fyysistä käynneistä.

”Digitaalisten palvelujen käyttöönottoa haastavat kannustimien, digistrategioiden ja rahoitusmallien puute”, kommentoi hankkeen johtava tutkija Miia Jansson Oulun yliopistosta.

Yhdenmukaisten tietosisältöjen ja mittarien määrittely

Mahdollisuudet kotisairaalatoiminnan kehittämiseen ovat hyvät. Hyvinvointialueiden mukaan kotisairaalatoiminnan tulisikin olla uusi ”etulinjan” palvelu potilaille, jotka ovat terveydentilansa vuoksi rajattu erikoissairaanhoidon ulkopuolelle. Kotisairaalatoiminnan kehittämistä ja vaikutusten arviointia haastavat kuitenkin yhdenmukaisen määritelmän, tilastoinnin, hinnoittelun ja mittareiden puute.

”Kotisairaalatoiminta ei myöskään tilastoidu omana palvelumuotonaan”, kommentoi Miia Jansson.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeen toteuttivat Oulun yliopisto ja Nordic Healthcare Group. Selvityksen tavoitteena oli luoda ajantasainen kuva kotisairaalan nykytilasta, vaikuttavuudesta ja mittaamisesta kotisairaalatoiminnan ja lainsäädännön kehitys- ja muutostarpeiden tunnistamiseksi.

Lisätiedot: yliopistotutkija Miia Jansson, Oulun yliopisto, p. 050 470 12 62, [email protected] ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Jormanainen, STM, p. 029 516 3617, [email protected]

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.