Selvitys: Lomautukset koetaan toimivaksi joustoksi – ne kuitenkin keskittyvät voimakkaasti tietyille aloille ja yrityksiin

Suomalainen lomautusjärjestelmä tuo joustoa suhdannekuopissa sekä työnantajille että työntekijöille, mutta ei väistämättä ole hyväksi koko kansantalouden tuottavuudelle, esittää Pellervon taloustutkimuksen, Helsingin yliopiston ja Owal Groupin selvitysraportti. Lomautukset keskittyvät varsin voimakkaasti tietyille aloille ja yrityksiin, ja niitä saatetaan käyttää sopeutumisessa normaaliin kausivaihteluun. Keskittymistä voitaisiin ehkä vähentää työnantajan omavastuulla tai muulla lomautusten käytöstä riippuvalla maksulla.

Lomautusjärjestelmää perustellaan usein tavoitteella ehkäistä työsuhteiden päättymisiä tilanteissa, joissa yritysten työvoiman tarve vähenee tilapäisesti, kuten taantumissa tai äkillisissä kriiseissä.

Selvitys muistuttaa, että lomautusjärjestelmän toimivuus riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Esimerkiksi yksittäisen työnantajan näkökulmasta järjestelmä ja sen tuoma jousto vaikuttavat toimivan hyvin. Selvityksen tulokset antavat viitteitä siitä, että työnantajat käyttävät lomautuksia pitääkseen kiinni työntekijöistä, joiden osaaminen on niille erityisen tärkeää. Lomautetuksi tuleminen on työntekijällekin todennäköisesti irtisanomista parempi vaihtoehto, ja pienentää tulevia ansioita vähemmän kuin irtisanominen. Näistä näkökulmista katsoen lomautusjärjestelmä toimii hyvin.

Lomautukset kuitenkin usein toistuvat ja keskittyvät varsin voimakkaasti osaan työntekijöistä ja työnantajista, mikä viittaa siihen, että lomautuksia ei käytetä pelkästään yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa. Osalle työnantajista lomauttaminen näyttää olevan osa tavanomaiseen kausivaihteluun sopeutumista, mikä tuskin on järjestelmän tarkoitus. 

”Lomautusten käyttö voi aiheuttaa kustannuksia muille yrityksille esimerkiksi kasvaneiden työttömyysturvamenojen vuoksi ja tähän liittyvän rahoitusvastuun vuoksi. Lisäksi se, että lomautusjärjestelmä ylläpitää olemassa olevia työsuhteita, voi laskea koko kansantalouden tuottavuutta, jos se hidastaa työntekijöiden siirtymistä matalan tuottavuuden yrityksistä korkeamman tuottavuuden yrityksiin”, sanoo vanhempi ekonomisti Mats Godenhielm.

Toisaalta lomautusjärjestelmän puolesta puhuu se, että yritykset eivät välttämättä esimerkiksi syvässä taantumassa pysty rahoitusongelmien vuoksi pitämään kiinni työsuhteista, vaikka se olisi niille muuten taloudellisesti järkevää. Tällöin arvokkaita työsuhteita voi tuhoutua liian herkästi.

Raportissa tarkastellaan Suomen lomautusjärjestelmää, sen toimivuutta ja vaikutuksia erilaisista näkökulmista. Välineinä on käytetty asiantuntijahaastatteluita, työnantajakyselyä, yritys- ja työntekijätason rekisteriaineistojen tilastollista analyysiä sekä talousteoreettista mallia.

Lomautukset keskittyvät melko voimakkaasti

Lomautusjärjestelmän käyttö ei Suomessa ole normaalissa suhdannetilanteessa kovin yleistä. Lomautettujen osuus työvoimasta on keskimäärin alle prosentin. Lomautusten määrä kuitenkin vaihtelee suhdanteiden myötä huomattavasti.

Lomautukset eivät jakaudu tasaisesti, vaan osa työntekijöistä lomautetaan usein. Lomautukset ovat yleisiä erityisesti rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä sekä toimialoittain teollisuudessa ja rakentamisessa. Lomautettujen koulutustaustassa korostuvat perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneet.

Lomautusten varsin voimakas keskittyminen osaan työntekijöistä ja työnantajista viittaa siihen, että työnantajat eivät käytä lomautuksia vain yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa. Osalle työnantajista lomauttaminen näyttää olevan osa tavanomaiseen kausivaihteluun sopeutumista. Tutkimuksen mukaan säännöllisesti kausittain toistuvien lomautusten osuus kaikista lomautuksista on vähintään noin 16 prosenttia.

Kansantalouden tuottavuuden kannalta on myös huolestuttavaa, että yritysten työvoimaan nähden suhteellisen suuret lomautukset keskittyvät hieman yrityksiin, joissa työn tuottavuus on suhteellisen matala lomautusten jälkeenkin.

Selvityksessä tehty talousteoreettinen mallianalyysi osoittaa, että lomautusjärjestelmän yrityksille tarjoama joustavuus ei väistämättä tarkoita, että järjestelmä nostaisi tuotantoa tai edes työn tuottavuutta koko kansantalouden tasolla. Ensinnäkin järjestelmä heikentää työvoiman uudelleenallokaatiota vähentämällä työntekijöiden siirtymistä yrityksestä toiseen. Irtisanomista koskevien rajoitusten lieventäminen olisi tässä suhteessa parempi tapa tarjota yrityksille joustavuutta työvoiman vähentämiseen. Toiseksi järjestelmä vähentää työllisyyttä, sillä ilman lomautusjärjestelmää osa lomautetuista olisi töissä. Mallianalyysin tuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua varovasti sen taustalla olevien yksinkertaistavien oletusten vuoksi.

Lomautuksia voisi rajoittaa taantumien ja kriisien ulkopuolella

Selvitys suosittelee kriittistä suhtautumista lomautuksia selkeästi helpottaviin uudistusehdotuksiin. Ennemminkin lomautusten käyttöä olisi syytä pyrkiä rajoittamaan syvien taantumien tai talouskriisien ulkopuolella. Koko yhteiskunnan näkökulmasta lomauttaminen voi olla yrityksille liian edullista siksi, että lomautettujen työttömyyskorvaukset rahoitetaan yhteisesti. Lomautetut työntekijät eivät myöskään ole yhtä nopeasti muiden työnantajien käytettävissä kuin irtisanotut. Lomautusten keskittymistä voitaisiin mahdollisesti vähentää lomautuksiin liittyvällä työnantajan omavastuulla tai muulla lomautusten käytöstä riippuvalla maksulla.

Myös järjestelmän sääntöjen selkeyttäminen yrityksille voi olla perusteltua. Ei ole kilpailunkaan kannalta hyvä asia, jos osa yrityksistä osaa hyödyntää järjestelmää paremmin kuin toiset.

”Omavastuu voisi olla suhteessa suurempi työnantajille, jotka käyttävät lomautuksia jatkuvasti. Pienikin omavastuu saattaisi riittää vähentämään usein toistuvia lomautuksia huomattavasti, ilman että se oleellisesti heikentää lomautusjärjestelmän käyttöä syvissä taantumissa tai talouskriiseissä”, sanoo professori Niku Määttänen.

Lisätietoja: Vanhempi ekonomisti Mats Godenhielm, Pellervon taloustutkimus PTT, 040 835 4033, [email protected], Professori Niku Määttänen, Helsingin yliopisto, 041 545 6721, [email protected], Manager Minna Mayer, Owal Group Oy, 040 709 6898, [email protected]

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.