Selvitys: Syntyperään liittyvä eriarvoisuus näkyy monin tavoin lasten ja nuorten elämässä

Syntyperään ja etnisyyteen liittyvät erot ja eriarvoisuudet näkyvät voimakkaasti lasten ja nuorten elämän eri osa-alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä, terveydessä, hyvinvoinnissa, osallisuudessa, perhe-elämässä ja turvallisuudessa. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) katsauksesta alle 30-vuotiaiden etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa.

Valtioneuvoston kanslian tilaamassa selvityksessä käytettiin lähteinä valtioneuvoston ylläpitämän perusoikeusseuranta.fi-sivuston tietoaineistoja sekä muita laajoja väestötutkimuksia.

Tulokset osoittavat, että etniseen vähemmistöön kuuluminen altistaa lapsia ja nuoria monenlaisille väkivaltaisille ja turvattomille ympäristöille perhe-elämässä, koulussa, vapaa-ajan harrastuksissa ja digitaalisessa ympäristössä. Vähemmistöillä on myös enemmän haasteita perheen taloudellisessa tilanteessa ja perheiden rikkonaisuudessa.

Etniset vähemmistöt kokevat kouluympäristössä syrjintää ja kiusaamista yleisemmin kuin suomalaistaustaiset tai pääväestöön kuuluvat. Työelämässä haasteita kohtaavat esimerkiksi nuoret romanit ja Afrikasta sekä Lähi-idästä muuttaneet miehet, jotka kokevat runsaasti syrjintää.

Koulutuspolkujen muotoutumisessa eroavaisuuksia

Nuorten koulutuspolut erkanevat voimakkaasti syntyperän ja etnisen taustan mukaan: vähemmistöihin kuuluvat nuoret menestyvät opinnoissaan heikommin ja joutuvat hakemaan koulutuspolkujaan enemmän. Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet korostuvat joillakin etnisillä vähemmistöillä, esimerkiksi mielenterveysoireet ovat yleisempiä. Myös palveluihin pääsyssä on haasteita.

"Esimerkiksi Venäjältä ja Virosta Suomeen muuttaneista 20–29-vuotiaista naisista kolmanneksella oli ollut itsemurha-ajatuksia edellisen vuoden aikana. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneista nuorista miehistä taas peräti seitsemän kymmenestä oli kokenut syrjintää", kuvailee tutkimusprofessori Anu Castaneda THL:sta.

"Kun huolet kasaantuvat eri elämänalueilla, hyvinvointi ja elämän mahdollisuudet eivät ole kaikkien saatavilla samalla tavalla, riippumatta henkilön alkuperästä tai etnisyydestä", Castaneda jatkaa.

Selvityksen mukaan erot ovat suuria erityisesti poikien ja nuorten miesten osalta. "Ulkomaista syntyperää olevat pojat kokevat useammin väkivaltaa, osattomuutta ja yksinäisyyttä, ja heidän on vaikeampi päästä kouluterveydenhuollon palveluihin", kuvailee kehittämispäällikkö Mona Eid THL:sta.

Etnistä eriarvoisuutta torjutaan edistämällä antirasistisia käytäntöjä

Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi kehittää saavutettavammiksi kaikille. Myös hyviä väestösuhteita ja luottamusta eri väestöryhmien välillä tulisi vahvistaa ja erityisesti saamen- ja romanikieliä pitäisi elvyttää. Selvitys korostaa, että rasistista syrjintää ja kiusaamista tulee torjua tehokkaasti muun muassa vahvistamalla antirasistista toimintakulttuuria oppilaitoksissa ja työelämässä. 

Valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys tukee valtioneuvoston rasisminvastaisen "Uutta vauhtia yhdenvertaisuuteen Suomessa" -toimenpideohjelman toteutusta ja toimii perusoikeusseuranta.fi-sivuston jatkokehittämisen pohjana.

”Tämän raportin tulokset osoittavat hyvin selkeästi sen, että työtä rasismin torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on jatkettava määrätietoisesti. Raportin tarjoaman tiedon avulla tulevia toimenpiteitä on mahdollista suunnitella entistäkin tarkemmin”, sanoo projektipäällikkö Katriina Nousiainen valtioneuvoston kansliasta.

Selvityksen tuloksista kerrotaan lisää rasisminvastaisella viikolla torstaina 20.3. järjestettävässä "Yhdenvertainen Suomi lapsille ja nuorille" -webinaarissa.

Lisätietoja: tutkimusprofessori Anu Castaneda, THL, p. 029 524 7848, [email protected], kehittämispäällikkö Mona Eid, THL, p. 029 524 8707, [email protected] sekä valtioneuvoston yhdenvertaisuushankkeen projektipäällikkö Katriina Nousiainen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 735, [email protected]