Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Vaikutusten arviointi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on haaste valtion turvallisuusjohtamiselle
Kansallisen turvallisuuden vaikutusten arviointi tulee ymmärtää valtakunnallisen turvallisuusjohtamisen haasteena, jonka osana on säädösjohtamisen tehokas toteuttaminen. Kansallisen turvallisuuden vaikutusarviointi ja tähän liittyvän tiedon hyödyntäminen vaatii nykyistä pitkäjänteisempää, yhtenäisesti resursoitua ja poliittisesti johdettua turvallisuusjohtamisen prosessia osana valtion johtamista. Tämä käy ilmi 5. toukokuuta julkaistusta selvityksestä.
Kansallisen turvallisuuden käsitteen merkitykset elävät
Kansallisen turvallisuuden käsite ja sen sisältö sekä erilaiset merkitykset näyttäytyvät eri tahoilla eri tavoin. Käsite on monimerkityksinen aikaan ja paikkaan sidottu sekä omaa poliittisen ulottuvuuden. Historiallisen ja nykyisen ajattelun mukaan kansallisen turvallisuuden ydin löytyy valtion ja yhteiskunnan olemassaolon ja toimintakyvyn turvaamisesta sekä kyvystä tuottaa turvallisuutta valtiolle ja kansalaisille. Lisäksi kyky turvata koskemattomuus ja kyetä ylläpitämään yleinen järjestys ja turvallisuus ovat sen olennaisia elementtejä.
Kansallisen turvallisuuden käsite puolustaa hyvin asemaansa, sillä sen avulla ja kautta on mahdollista kirkastaa ja priorisoida turvallisuuskysymyksiä ja siten turvallisuuden tuottamiseen tähtääviä toimia. Toimivan kansallisen turvallisuuden prosessin myötä on mahdollista tehdä välttämättömiä valintoja, joita monimutkainen turvallisuusympäristömme edellyttää niukkojen resurssien vallitessa. Tällä hetkellä on tunnistettavissa lukuisia eri turvallisuuksiin liittyviä toimintoja ja prosesseja, joiden osalta voidaan perustellusti pohtia johtamiseen ja koordinaatioon sekä siten vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä.
Säädösvaikutusten arviointi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on erityinen haaste
Lainsäädännön vaikutusarviointien kannalta olennaista on, miten kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavia säädöshankkeita tunnistetaan ja miten säädösvaikutusten arviointia niissä toteutetaan. Tärkeä havainto on, että monissa kansallisesti tärkeisiin kysymyksiin liittyvissä lainsäädäntöprosesseissa, yhtenä esimerkkinä kansallisen turvallisuuden kysymykset, joudutaan tekemään useita erilaisia ja myös monen eri toimialan tietoja yhdistäviä vaikutusarviointeja. Keskeistä on se, miten näihin vaativiin tehtäviin pystytään varaamaan riittävät resurssit ja kuinka niitä onnistuneesti johdetaan.
Tehokas säädösjohtaminen vie kansallisen turvallisuuden tavoitteita käytäntöön
Nykyinen lainvalmistelun organisoiminen ei parhaalla tavalla tue kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavien hankkeiden valmistelua: lainvalmistelu siiloutuu herkästi yksittäiseen ministeriöön, mistä seuraa, että kansallisen turvallisuuden hankkeita ei tunnisteta eikä osata arvioida parhaalla mahdollisella tavalla. Mittavien lainvalmisteluhankkeiden läpivieminen, jollaisia kansallisen turvallisuuden ulottuvuuksia omaavat lakihankkeet tyypillisesti ovat, edellyttää ylitse hallituskausien ulottuvaa otetta. Lisäksi niiden valmistelussa tulee kyetä hyödyntämään parasta osaamista.
Kansallisen turvallisuuden vaikutusarviointi myös säädösvalmistelun kannalta tulee nähdä osana valtakunnallista turvallisuusjohtamisen järjestelmää. Valtioneuvoston tason säädösjohtamisen kehittäminen on keskeinen elementti tässä kokonaisuudessa.
Kansallisen turvallisuuden vaikutusarviointia ei voi erottaa valtion turvallisuusjohtamisen organisoinnista
Kansallisen turvallisuuden vaikutusten arviointi tulee ymmärtää erityisesti tiedolla johtamisen toimintana valtionhallinnossa. Nykyiset hallintorakenteet eivät riittävästi kohtaa nykyistä turvallisuusympäristöämme sekä sieltä esiin nousevia monitahoisia uhkakuvia. Kansallisen turvallisuuden kysymysten asianmukainen huomioiminen kaikessa päätöksenteossa vaatii nykyistä pitkäjänteisempää, yhtenäisesti resursoitua ja poliittisesti johdettua turvallisuusjohtamisen prosessia osana valtion johtamista.
Eräänä mahdollisuutena organisoitumiselle on kansallisen turvallisuuden neuvoston perustaminen. Tämä olisi säännöllisesti ja jatkuvasti kokoontuva parlamentaarinen elin, jonka puheenjohtajana toimisi pääministeri ja jäseninä keskeiset ministerit sekä kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Tämän elimen kautta sekä kansallisen turvallisuuden säädösjohtaminen että yleinen valtion turvallisuusjohtaminen yhdistyisivät yhdeksi kokonaisuudeksi.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. ”Vaikutusarviointi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta” -hankkeen tavoitteena on luoda tietopohjaa ja edellytyksiä kokonaisvaltaisen vaikutusarviointimallin kehittämiselle kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
Lisätiedot:
FT Harriet Lonka, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos , p. 0400 755 475, [email protected]
YTT, dos. Kari Laitinen, Poliisiammattikorkeakoulu, p. 0295 483 052, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa