Suomen jäsenyyskausi YK:n ihmisoikeusneuvostossa kansalaisyhteiskunnan silmin
Suomen YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyskausi 2022–2024 tulee vuodenvaihteessa päätökseen. Kolmivuotinen jäsenyyskausi osui maailmanpolitiikan murroskohtaan, mikä näkyi ihmisoikeusneuvoston agendassa ja Suomen prioriteeteissa. Suomelle on ollut tärkeää olla johdonmukaisesti puolustamassa ihmisoikeusneuvoston globaalia tehtävää edistää ja suojella ihmisoikeuksia. Ulkoministeriö kutsui kansalaisyhteiskunnan edustajat keskustelemaan jäsenyyskauden tuloksista ja opeista, sekä Suomen toiminnasta neuvoston tulevana tarkkailijana.
Ulkoministeriö järjesti Suomen YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyskauden päättävän kuulemistilaisuuden kansalaisyhteiskunnan edustajille keskiviikkona 11. joulukuuta yhteistyössä Suomen YK-liiton ja Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan (IONK) kanssa Merikasarmilla. Tilaisuuden aiheena oli Suomen jäsenyyskauden tulokset ja opit, ja seuraavat askeleet Suomen siirtyessä neuvoston tarkkailijaksi. Paikalla näistä aiheista keskustelemassa oli lähes 40 kansalaisyhteiskunnan edustajaa.
Tilaisuuden juonsi Suomen YK-liiton koulutustyön vastaava ja ihmisoikeusasiantuntija Rosa Puhakainen. Tilaisuuden avauksessa ja päätöksessä kuultiin ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Erik Lundbergin, Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukon sekä Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan (IONK) varapuheenjohtaja Atik Alin puheenvuorot.
Kansainvälisen kansalaisjärjestö International Service for Human Rights’n toiminnanjohtajan Phil Lynchin videotervehdys kuultiin tilaisuuden alussa. Lynch kiitti Suomen aktiivista roolia Venäjän ihmisoikeustilanteen erityisraportoijan mandaatin perustamisessa, Venäjän hyökkäyssotaan vastaamisessa sekä toimintaa Kiinan uiguurivähemmistön ja Afganistanin naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien puolesta. Temaattisista kokonaisuuksista hän nosti esiin Suomen esimerkillisen työn naisten ja tyttöjen oikeuksien, alkuperäiskansojen oikeuksien, laittomien teloituksien tuomitsemisen, riittävän asumistason ja ihmisoikeuspuolustajien suojelun saralla neuvoston jäsenenä. Lynch kannusti Suomea tulevana tarkkailijana aloitteellisuuteen maatilanteiden tuomiseksi keskusteluihin, sekä ottamaan kantaa yksittäisiin puolustajiin kohdistuviin kostotapauksiin. Hän myös kannusti Suomea hakemaan uudestaan neuvoston jäseneksi.
Suomi tuli tunnetuksi johdonmukaisena ja luotettavana toimijana
Suomen jäsenyyskauden tuloksia ja oppeja arvioivassa paneelikeskustelussa olivat mukana keskustelemassa Suomen pysyvä edustaja Genevessä, suurlähettiläs Heidi Schroderus-Fox, International Federation for Human Rights’n kansainvälisen johtokunnan jäsen Kaari Mattila, Jean Monnet -professori Hanna Tuominen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta, Suomen Lähetysseuran ihmisoikeuksien ja vaikuttamisen asiantuntija Roosa Rantala, sekä Abilis-säätiöstä vaikuttamistyön koordinaattori Tuomas Tuure.
Yleisesti Suomen arvioitiin toimineen koko jäsenyyskautensa ajan johdonmukaisena ja luotettavana toimijana. Suuri tunnustus ja luottamuksenosoitus Suomelle muilta länsimailta oli Suomen valinta länsimaiden ryhmän edustajana neuvoston varapuheenjohtajaksi. Moni puheenvuoro yhtyi Phil Lynchin esittämiin arvioihin. Suomi on tukenut systemaattisesti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston työtä. Suomelle keskeisiä prioriteetteja ihmisoikeusneuvossa ovat olleet naisten ja tyttöjen aseman, alkuperäiskansojen, vammaisten henkilöiden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien puolustaminen. Yksi kauden merkittävimmistä saavutuksista oli Suomen onnistuneesti ajama ja neuvoston hyväksymä uusi päätöslauselma intersukupuolisiin henkilöihin kohdistuvan syrjinnän, väkivallan ja haitallisten käytänteiden estämisestä. Samalla puheenvuoroissa nousi esille vetoomus vahvemmasta koherenssista Suomen kansainvälisen työn ja kansallisten politiikkatoimien välillä.
Jäsenyyskauden sijoittuminen haastavaan maailmantilanteeseen korostui ihmisoikeusneuvoston työssä. Kriisit ja sodat ravistelevat maailmanjärjestystä, ja samanaikaisesti sukupuolten tasa-arvoa ja demokratiaa kyseenalaistetaan globaalisti erilaisten anti-liikkeiden toimesta. Panelistien puheenvuoroissa korostui useasti, että ihmisoikeudet tulee nähdä kaikilla agendoilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä. Ihmisoikeudet ovat keskeinen osa rauhaa ja turvallisuutta sekä kehitystä. Tukemalla monenkeskistä sääntöpohjaista ihmisoikeusjärjestelmää edistämme myös Suomen turvallisuutta.
Ihmisoikeuspuolustajien vainot ja kansalaisyhteiskunnan tilan kaventaminen ovat vakavia, yleistyneitä ongelmia globaalisti, joihin myös Suomi on aktiivisesti halunnut puuttua jäsenenä. Etenkin tuestaan ihmisoikeuspuolustajien näkyvyyden lisäämiseksi ihmisoikeusneuvostossa Suomi on saanut kiitosta. Myös suomalaisen kansalaisyhteiskunnan osallistamista jäsenyyskauden työhön pidettiin tärkeänä osana Suomen jäsenyyskautta. Ulkoministerin johdolla pidetyt säännönmukaiset kuulemistilaisuudet sekä Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan edustajan osallistuminen neuvoston istuntoihin osana Suomen valtuuskuntaa koettiin myönteisiksi käytännöiksi.
Kulunut kolmivuotinen osoitti, että ihmisoikeusneuvosto on todellinen maailmanpolitiikan näyttämö ja ”ilmapuntari”, kuten paneelissa viitattiin. Äänestyskäyttäytyminen on konkreettinen osoitus siitä, mitä asiaa valtio edustaa tai kenen leiriin kuuluu. Ihmisoikeusneuvosto on tärkeä foorumi keskusteluyhteyksien luomiseksi myös eri tavoin ajattelevien maiden kesken. Paneelissa muistutettiin, että myös kansallisella tasolla ihmisoikeusneuvoston päätöksillä voi olla ratkaiseva merkitys kehitykselle tai suunnan muuttumiselle. Yksittäiset maat voivat hakea YK:sta selkänojaa ja kriteerejä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiselle, kuten esimerkiksi Kazakhstan on pyrkinyt tekemään uudistaessaan lainsäädäntöään lähisuhdeväkivallan torjumiseksi.
Työ jäsenenä päättyy, mutta työ neuvostossa jatkuu
Suomen työ ihmisoikeusneuvostossa jatkuu ensi vuodesta alkaen
uudessa mandaatissa, kun Suomi siirtyy neuvoston tarkkailijaksi.
”Suomi aikoo jatkaa aktiivisena tarkkailijana ja neuvoston globaalin mandaatin vaalijana”, ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Erik Lundberg muistutti tilaisuuden päätössanoissa.
Yhteistyön kansalaisjärjestöjen kanssa toivotaan jatkuvan tiiviinä jäsenyyden jälkeenkin. Suomen toivottiin myös ylläpitävän aktiivista dialogia neuvostossa jatkavien ja uusien jäsenmaiden kanssa. Eri puheenvuoroissa kehotettiin Suomea jatkamaan rohkeita avauksia muun muassa maatilanteita koskien. Ihmisoikeuksien puolustaminen tulee näkymään myös ensi vuonna alkavan Suomen Etyj-puheenjohtajuuskaudella.