Peruspalveluministeri Eva Biaudet

Oppositio on jo toisen kerran tämän vuoden aikana tehnyt välikysymyksen terveydenhuollosta. Voi kysyä miksi oppositio toistuvasti arvostelee hallituksen terveyspolitiikkaa, kun tämä hallitus on tehnyt monia päätöksiä terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kansallinen terveyshanke on edennyt vaiheeseen, jossa joka puolella Suomea rakennetaan yhteistyötä ja tehdään rakenneuudistuksia niin perusterveydenhuollon toimivuuden parantamiseksi kuin erityissairaanhoidon tehokkaaksi järjestämiseksi. Sitä tukeakseen hallitus päätti viime viikolla 25 miljoonan euron suuruisen määrärahan jaosta hoitojonojen purkamiseksi. Hallitus esitti talousarviossaan ensi vuodelle 231 miljoonan euron - 1, 3 miljardin markan - lisäystä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin.

Korkealaatuinen terveydenhuolto on meille suomalaisille hyvin tärkeä arvo. Siksi perustuslain 19 pykälään on kirjattu jokaisen oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lainsäädännön tasolla vastuu näistä palveluista on jaettu: valtiolla on ohjaamisvastuu ja kunnilla järjestämisvastuu.

Kunnallinen itsehallinto antaa kunnille varsin vapaat kädet järjestää palvelut,mutta samalla niiden vastuu on korostunut sen jälkeen kun Ahon hallituksen aikana purimme valtionosuusjärjestelmästä valtion normiohjauksen Kunta ei voi jättää sairaita hoitamatta. Jos näin uhkaa tapahtua, valtiovallan velvollisuutena on puuttua asiaan. Näin tapahtuikin, kun Etelä-Suomen lääninhallitus teki toissapäivänä ratkaisun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen säästöpäätöksistä.

Arvoisa puhemies,
Välikysymyksessä korostetaan voimakkaasti terveydenhuollon ongelmia. Suomalaisten terveys on kuitenkin jatkuvasti parantuneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Osittain tämä johtuu elintavoista ja yleisesti hyvästä elintasostamme, osittain terveydenhuollosta. Suomalaiset ovat saaneet vuosi vuodelta enemmän terveydenhoitopalveluja.

Ett faktum är att finländarna fram till år 2001 varje år har fått tillgång till fler offentliga hälso- och sjukvårdstjänster än föregående år och i ljuset av statistiken från början av året fortsätter utvecklingen i år. Läkarstrejken innebar visserligen en tillfällig nedgång i den positiva utvecklingen. Inom den specialiserade sjukvården ökade antalet besök i den öppna vården från 1995 till 2001 med cirka 9 procent (53 000 fler besök). Det totala antalet besök var i fjol cirka 6,3 miljoner.

Sairaaloiden tarjoamat palvelut lisääntyivät kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen Kuntaliiton selvityksen mukaan hoitokäyntien määrä kasvoi 52 000:lla eli yli 3 prosenttia.

Myös sairaaloiden palveluja käyttäneiden ihmisten määrä kasvoi. Esimerkiksi keskussairaaloiden palveluja käytti alkuvuonna yli 607 000 henkilöä, mikä on yli 17 000 enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on myös ollut kasvussa, koko maassa lähetteiden määrä kasvoi reilulla 15 000:lla yli 400 000:een.

Arvoisa puhemies,
Kokonaisuutena siis terveydenhuoltomme kehitys on myönteinen. Hallitus on kuitenkin huolestunut siitä, että eräillä potilailla ja potilasryhmillä on ongelmia saada terveydenhoitopalveluja. Esimerkiksi mielenterveyspotilaiden tilanne on noussut esiin ongelmana. Siksi jaettiin erityistä valtionavustusta erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen turvaamiseksi vuosina 2000, 2001 ja 2002. Hallitus luottaa siihen, että kunnat ensi vuonna suuntaavat riittävät määrärahat kasvavista valtionosuuksista hyvin käynnistyneen toiminnan muuttamiseksi pysyväksi.

Ongelmia siis on, ja ne ovat tiedossa. Hallitus ei kuitenkaan usko pelkästään niihin "nopeisiin käytännön toimiin", joita viimekeväisessä välikysymyksessä penättiin ja joita oppositio edelleen edellyttää. Periaatepäätöksessä huhtikuussa valtioneuvosto hyväksyi linjaukset toimenpiteiksi aina vuoteen 2007 terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Muun muassa väestön ikääntyminen asettaa terveydenhuollollemme haasteita tulevaisuudessa, joihin on nyt varauduttava pitkäjänteisesti. Osittain on kysymys resurssien lisäyksistä, joita ensi vuoden talousarviossa esitetään 68 miljoonaa euroa kohdennettavaksi nimenomaan kansallisen terveyshankkeen toteutukseen.

Mutta yhtälailla on kyse terveydenhuollon rakenteiden ja työtapojen kehittämisestä, ja terveydenhuollon sisällön järjestelmällisestä, pitkäjänteisestä arvioinnista. Tämän totesi myös arkkiatri Risto Pelkonen kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 23.9. Periaatepäätökseen kirjattujen linjausten lisäksi monet tärkeät valtakunnalliset ja paikalliset terveydenhuollon hankkeet jatkuvat, kuten Terveys 2015-kansanterveysohjelman toteutus, jossa nimenomaan korostetaan terveyden edistämisen ensisijaisuutta.

Arvoisa puhemies,
Haluan todeta joitakin hyvässä käynnissä olevia kehittämiskohteita. Kuten edellä mainitsin, kuluvan vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon sisältyi 25 miljoonan euron määräraha hoitojonojen purkaamiseen. Lisäksi kunnat sijoittavat 25 miljoonaa euroa jonojenpurkuun - yhteensä siis 50 miljoonaa euroa, eli 300 miljoonaa markkaa. Määrärahan suuruutta kuvaa se, että sillä voitaisiintehdä esimerkiksi 7 500 polven tai lonkan tekonivelleikkausta, tai 55 000 kaihileikkausta.

On ilahduttavaa, että kaikki sairaanhoitopiirit hakivat valtionavustusta jononpurkuun. Tämä tarkoittaa, että kuntayhtymien jäsenkunnissa on myös ollut valmius lähteä lisärahoituksella purkamaan hoitojonoja. Kuntien valmius heijastaa sitä suurta yleistä kiinnostusta joka terveyshankkeen toimeenpanoon on ympäri Suomea.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin osalta päätöksentekoa on lykätty ja pyydetty selvitys siitä, että HUS:n säästöpäätökset eivät pidennä tämänhetkisiä hoitojonoja. HUS on toimittanut selvityksensä sosiaali- ja terveysministeriöön eilen.

Med hjälp av statsunderstödet kan man på kort sikt förkorta vårdköerna. Regeringen anser det dock vara viktigt att vården också i andra fall än då det gäller akut sjukvård i framtiden kan tryggas systematiskt och kontrollerat. Detta är humant med tanke på patienten och förnuftigt ur samhällets synvinkel.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, joka professori Mats Brommelsin johdolla valmistelee valtakunnalliset kiireettömän hoidon ja jononhallinnan toteuttamisen ohjeet vuoden 2003 loppuun mennessä. Hoitotakuu, eli oikeus hoitoon pääsystä kohtuuajassa, sisällytetään lakiin vuoteen 2005 mennessä.

Hallitus pitää riittävää ja ammattitaitoista henkilökuntaa terveydenhuollon toimivuuden edellytyksenä. Siksi toimenpiteet henkilökunnan saatavuuden, jatkokoulutuksen ja motivaation parantamiseksi sisältyvät keskeisenä osana terveyshankkeen toimenpanoon.

Kunnallisessa perusterveydenhuollossa on tällä hetkellä täyttämättä yli 900 lääkärin virkaa, eli noin 9 prosenttia viroista. Tämä on liian suuri luku, johon on puututtava, sillä tällainen vaje vaikeuttaa terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta. Eräs syy tähän pulaan on lääkärien koulutusmäärien merkittävä vähentäminen 90-luvun puolivälissä. Koulutusmääriä on nyt lisätty, vuonna 1999 viidelläkymmenellä, ja viime vuonna seitsemälläkymmenellä .Viime vuonna 550 opiskelijaa aloitti lääkärinopintonsa. Tänä vuonna aloituspaikkoja on 600. Lisäksi terveysalan ammattikorkeakoulutusta on lisätty tänä vuonna 130 opiskelijalla. Vuonna 2003 ammattikorkeakoulut lisäävät terveysalan koulutusmääriä edelleen noin 200 opiskelijalla.

Arvoisa puhemies,
Julkisen terveydenhuollon, niin terveyskeskuksen kuin sairaalan, tulee myös olla hyvä ja houkutteleva työympäristö. Riittävä henkilöstö on tietenkin perusedellytys hyvän hoidon turvaamiseksi. Täydennyskoulutus ja siten mahdollisuus kehittyä omassa työssään on keskeinen motivaatiotekijä. Hallitus haluaa vahvistaa henkilökunnan mahdollisuuksia saada täydennyskoulutusta, ja tähän on varauduttu hankkeen resurssoinnissa tulevina vuosina niin, että henkilökunnalla olisi mahdollisuus saada 3-10 päivän pituinen täydennyskoulutus vuosittain. Lisäksi vuonna 2005 käynnistetään terveydenhuollon johtamiskoulutusohjelma. Hallitus pitää tärkeänä että johtamisen osaamista terveydenhuollon moniammatillisissa työyhteisöissä vahvistetaan.

Verkställandet av det nationella hälsovårdsprojektet kräver alltså mångårigt och långsiktigt arbete, också över denna valperiod. På kommunfältet är arbetet i full gång, och det finns en positiv inställning till projektet bland alla aktörer inom hälsovården. Nu och efter riksdagsvalet behöver vi alla riksdagsgruppers medverkan för att föra vidare detta viktiga projekt.

Tämä tarkoittaa myös tulevina vuosina terveydenhuollon voimavarojen turvaamista, niin valtion talousarvioissa kuin kunnissa. Hallitus esittää ensi vuodelle sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin 2 753 miljoonaa euroa. Tänä vuonna valtionosuudet olivat 2 552 miljoonaa euroa, ja viime vuonna 2 192 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa siis noin 550 miljoonan, eli kolmen miljardin markan korotus. Eikö näillä määrärahoilla ole opposition mielestä mitään merkitystä sairaiden tilanteen parantamiseksi?

Arvoisa puhemies,
Välikysymyksessä väitetään myös yleisemmin valtion toimenpiteiden kiristäneen kuntataloutta. Kuitenkin viime vuosi oli kuntatalouden kaikkien aikojen paras vuosi. Tämä vuosi on myös yleisesti ottaen hyvä.

Niin kuntien saamat verotulot kuin valtionosuudetkin ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti. Kunnallisveron tuotto nousi vuodesta 2000 vuoteen 2001 yli 14 prosentilla ja kuluvana vuonna tuoton arvioidaan edelleen kasvavan, nyt tosin hidastuen siten, että lisäys on noin 4,6 prosenttia. Tämä kuluvan vuoden kasvu on kuitenkin korkeampi kuin bruttokansantuotteen kasvu.

Statsandelarna har också som helhet vuxit snabbt: år 2000 var de 4,5 miljarder euro, i år 5,3 miljarder och nästa år stiger de till 5,6 miljarder euro. Stegringen hos statsandelarna har således varit ungefär 6 procent, alltså mera än nationalproduktens tillväxt. Statsandelarnas andel av kommunernas verksamhetsutgifter stiger också från 22,3 procent år 2000 till 23,9 procent år 2003.

Hallituksen toimenpitein on myös pyritty taltuttamaan kuntien eriarvoistumiskehitystä, ja siten turvaamaan myös terveyspalveluja tasapuolisesti eri puolilla Suomea. Esimerkkinä todettakoon verotulojen tasausjärjestelmän uudistus vuoden 2002 alusta siten, että tasausvähennyksen enimmäisraja poistettiin. Viimeisimpänä toteutettiin viime vuonna kuntien yhteisövero-osuuksien jakoperusteiden muutos. Nämä muutokset tehtiin täällä eduskunnassa opposition myötävaikutuksella tietoisina siitä, että ne vaikuttavat muun muassa pääkaupunkiseudun suurten kuntien talouteen.

Lisäksi arvonlisäveroa koskevan takaisinperintäjärjestelmän uudistaminen tarkoitti noin 925 miljoonan euron uudelleenjakoa kuntatalouden sisällä. Tästä hyötyivät erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat, ja niiden valmiudet tarjota peruspalveluja paranivat.

Siten hallituksen toimenpiteet ovat vaikuttaneet eri tavoin eri kuntiin - mutta eikö oppositiolla ole tiedossa jossain päin Suomea kuntia jotka olisivat hyötyneet hallituksen toimista, ja joilla siis olisi nyt paremmat mahdollisuudet tarjota terveydenhuoltopalveluja?

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä nostetaan esiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ongelmat sekä Helsingin terveydenhoitopalvelujen tilanne. Hallitus on erityisesti seurannut HUS:n tilannetta jo kauan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 1998 nk. Puerto-työryhmän, jossa kartoitettiin tilannetta Uudenmaan erityissairaanhoidossa ja etsittiin keinoja tilanteen korjaamiseksi. Työryhmän esitysten pohjalta lähdettiin rakentamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Työryhmä totesi pääkaupunkiseudun terveydenhuollon ongelmiksi muun muassa ylikapasiteetin ja toiminnalliset päällekkäisyydet. Muun muassa nämä vaikuttavat erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien korkeisiin terveydenhuollon kustannuksiin.

HUS:n toiminnasta ja Helsingin terveydenhuollosta on koko syyskuun käyty erittäin vilkasta keskustelua. HUS:n hallituksen päätökset 2.9.2002 johtivat siihen, että Etelä-Suomen lääninhallitus on ratkaisussaan 23. syyskuuta katsonut HUS:n toimenpiteet osittain lainvastaisiksi. Tästä syytä hallitus katsoo, että HUS:n hallituksen on syytä uudelleen arvioida päätöksensä. Samoin kuntayhtymän kuntien on turvattava HUS:lle riittävät voimavarat tarvittavien toimenpiteiden suorittamiseksi. Lääninhallitus katsoi, että kuntayhtymän hallitus ei voi tehdä kuntakohtaisia jonoja niin, että palvelujen taso laskee alle yleisesti hyväksytyn tason. Kansalaisia ei voi asettaa hoidon saatavuuden osalta eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Helsinkiläisillä ja uusimaalaisilla on yhtäläinen oikeus riittäviin terveydenhuoltopalveluihin kaikkien kansalaisten kanssa.

Regeringen anser det också viktigt att Helsingfors Nylands sjukvårdsdistrikts verksamhet bedöms mer långsiktigt. HNS har även ett viktigt riksomfattande ansvar för högt specialiserad specialsjukvård, en egen uppgift som Helsingfors universitetssjukhus, samt ansvar för den svenskspråkiga läkarutbildningen. Därför har jag som omsorgsminister tillsammans med Helsingfors och HNS tillsatt en tre personers utredningsgrupp. Gruppens uppgift är att bedöma hur de målsättningar som uppgjordes då HNS bildades har förverkligats. Gruppen ska också granska vilka åtgärder i verkställandet av det nationella hälsoprojektet ska förverkligas i samarbete mellan Helsingfors stad och HNS. Gruppen bedömer också vilka övriga åtgärder måste vidtas för att trygga vården, förbättra förutsägbarheten i ekonomin, och kontrollera kostnadsutvecklingen

Arvoisa puhemies,
Korostan, että niin Helsingin kuin koko maan terveydenhuollon turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme toimivat perusterveydenhuollon palvelut kaikkialle. Terveyskeskukset, neuvolat ja kouluterveydenhuollon vastaanotto ovat ne paikat jossa suomalaisten terveyttä edistetään ja hoidetaan pitkällä tähtäimellä, ja siksi juuri perusterveydenhuollon kuntoon saattaminen on hallituksen keskeinen tavoite kansallisessa terveyshankkeessa. Samoin yhteistyön parantaminen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on tärkeää palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi.

HUS:n tilanne osoittaa käytännössä terveydenhuollon vastuunjaon kunnan ja valtion välillä. Tulevaisuudessa, kun peruspalvelubudjettia ja valtionosuusjärjestelmää kehitetään, hallitus pitää tärkeänä että pohditaan tarkoin miten ohjaussuhteet valtion ja kunnan välillä järjestetään. Valtion ja kuntien suhde on järjestettävä niin, että valtiolla on myös todelliset mahdollisuudet varmistaa kaikille oikeus hoitoon, ja että kunnat näkevät terveydenhuollon merkityksen priorisoimalla sen erityisesti omissa talousarvioissaan.

Regeringen betonar att tillgången till vård för den enskilda medborgaren aldrig får bli beroende av pengar. Regeringen önskar att även oppositionen, då den gör sina budgetförslag, kommer ihåg grundlagens förpliktelser inför kommunerna.

Kun kansallisen terveydenhoidon hankkeen tuloksia arvioidaan vuonna 2007, olennaista on se, tavoittavatko hyvät terveydenhuoltopalvelut niin Inarin perimmäisen mökin kuin Kontulan kerrostalon 8. kerroksen asukkaat - se, pystyykö julkinen valta turvaamaan jokaisen oikeuden riittäviin terveydenhuoltopalveluihin. Hallitus on ponnistellut ja ponnistelee tuon oikeuden turvaamiseksi, yhteistyössä niin opposition kuin kuntien kanssa.