Tuoreet selvitykset: Jätteiden lajittelussa vielä paljon parannettavaa palvelualoilla

Valtioneuvoston kanslian KettuBIO-hankkeen ja Suomen ympäristökeskuksen Biokerä-hankkeen selvitysten mukaan jätteiden lajittelua voidaan edelleen merkittävästi tehostaa majoitus- ja ravintola-alalla sekä päivittäistavarakaupoissa.

Ravintoloissa kiire ja toimintatavat suurimpina esteinä lajittelulle

Valtioneuvoston kanslian KettuBIO-hanke keskittyi ravintola-alan biojätteiden lajitteluun sekä ruokahävikin hallintaan. Selvityksen mukaan biojätteen lajittelulla on merkittävä rooli EU:n kierrätystavoitteiden saavuttamisessa. Noin kolmannes Suomessa syntyvästä sekajätteestä on edelleen biojätettä, vaikka biojätteen erilliskeräys on ollut käytössä jo yli kaksi vuosikymmentä. Viimeisimmissä tilastoissa Suomen kierrätysaste on vain 48 %, kun EU:n tavoite on 55 % kuluvana vuonna.

Biojätteen tehokas kierrätys auttaa paitsi ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, myös fosfori- ja typpilannoitteiden sekä biokaasun tuotannossa, tukien siten omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Vaikka ravintolatyöntekijät ovat motivoituneita lajittelemaan ja vähentämään hävikkiä, käytännön esteet kuten kiire, puutteellinen työympäristö ja tiedon puute heikentävät lajittelun onnistumista. Kiire nousee selvityksessä selvästi suurimmaksi ongelmaksi, sillä hektisessä ympäristössä lajittelu jää helposti toissijaiseksi.

Tutkimuksen mukaan ravintoloiden käytännöt ja työnkulkujen vakiintuneisuus vaikuttavat merkittävästi lajittelun onnistumiseen. Lajittelun tulisi olla luonnollinen osa ravintoloiden päivittäistä toimintaa.

Lisäksi asiakkaiden käyttäytyminen ja ulkoiset tekijät, kuten liian suuret pakkauskoot, lisäävät ruokahävikkiä erityisesti buffet-tyyppisissä ravintoloissa. Hävikkiä halutaan vähentää taloudellisista syistä, mutta myös ympäristönäkökulmat motivoivat työntekijöitä.

Tutkimuksen pohjalta laadittiin suosituksia lajittelun edistämiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi: biojäteastioiden sijoittelua tulee parantaa, ohjeita selkeyttää ja henkilöstöä kouluttaa paremmin.

”Biojätteen lajittelun tehostaminen ravintola-alalla vaatii kaikkia toimijoita ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan sekä työntekijöiden taidot ja motivaatio että työympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Suositusten perusteella pohditaan myös lajittelun edellytysten parantamista lainsäädännön keinoin ympäristöministeriön kiertotalouslaki-hankkeessa”, kertoo neuvotteleva virkamies Sirje Stén ympäristöministeriöstä.

Myös päivittäistavarakaupan ja majoitusalan lajittelussa paljon parannettavaa

Suomen ympäristökeskuksen toteuttama Biokerä-hanke tutki päivittäistavarakaupan sekä majoitus- ja ravintola-alan jätteiden määrää ja lajittelun tehokkuutta. Selvityksen mukaan nämä toimialat tuottavat merkittävästi yhdyskuntajätettä: majoitus- ja ravintola-alan osuus on noin 12 % ja päivittäistavarakaupan noin 4 % koko jätemäärästä.

Päivittäistavarakaupoissa lajittelu on viime vuosina parantunut selvästi. Vaikka myynti kasvoi vuosina 2021–2023 noin 10 %, jätemäärä laski 4 % suhteessa myynnin määrään. Biojätettä kerätään lähes kaikissa myymälöissä, ja hävikin määrä on pienentynyt.

Majoitus- ja ravintola-alalla valtaosa jätteistä koostuu edelleen sekajätteestä, energiajätteestä, biojätteestä sekä pahvista ja kartongista. Sekä hotelleissa että ravintoloissa lajittelua voitaisiin kuitenkin merkittävästi tehostaa. Esimerkiksi ravintoloiden seka- ja energiajätteestä yli 90 % koostuu materiaaleista, jotka olisi mahdollista kierrättää: muovista, biojätteestä, paperista, pahvista ja kartongista. Pelkästään biojätteen osuus ravintoloiden sekajätteestä on jopa 37 %.

Tehokkaammalla lajittelulla ravinteet saataisiin paremmin hyötykäyttöön lannoitteina, mikä vähentäisi kemiallisten lannoitteiden tarvetta. Lisäksi parempi lajittelu tukee jätelainsäädännön asettamia kierrätystavoitteita.

”Koska yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätystavoitteet ovat vielä saavuttamatta, jätelain uusien velvoitteiden toimeenpanoa tulee tukea ja jätteiden lajittelua on tarpeen tehostaa sekä päivittäistavarakaupassa että majoitus- ja ravintola-alalla”, arvioi tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta. 

Tutkimukset tarjoavat arvokasta tietoa toimialojen lajittelun nykytilasta ja kehittämistarpeista vuosilta 2021–2024. 

”Jatkossa jatkuva seuranta on tärkeää, jotta alan yritykset ja kansallinen jätehuolto voivat kehittää toimintaansa entistä tehokkaammin”, Karppinen summaa.

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija, PsT Maarit Lassander, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 037, maarit.lassander(a)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Sirje Stén, ympäristöministeriö, p. 0295 250 276, sirje.sten(a)gov.fi
Tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 376, tiina.karppinen(a)syke.fi
Erikoistutkija Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 605, hanna.salmenpera(a)syke.fi