Tutkimus: Nuorten äänestysaktiivisuutta voidaan tukea tekstiviesteillä

Nuorten äänestysaktiivisuutta voidaan lisätä tekstiviestimuistutuksella, selviää vuoden 2023 eduskuntavaalien yhteydessä toteutetusta tutkimuksesta. Tekstiviestillä oli myönteinen vaikutus erityisesti nuoriin, joita itseään äänestäminen kiinnostaa mutta joiden ympäristössä äänestysaktiivisuus on matalaa.

Päätelmä perustuu toisaalta siihen, että demografisten ominaisuuksiensa perusteella todennäköisesti vähemmän äänestävien nuorten äänestysaktiivisuus nousi 2,1 prosenttiyksikköä, kun taas muissa ryhmissä se pysyi samana. Toisaalta tämän ryhmän sisällä vaikutus oli suurin niillä, jotka olivat äänestäneet edellisissä vaaleissa.

Muistutuksella oli myös positiivista vaikutusta viestin saaneiden nuorten kanssa samassa kotitaloudessa asuvien ja vähemmän todennäköisesti äänestävien äänestysaktiivisuuteen.

Äänestämiseen kannustava kokeilu toteutettiin toisen kerran. Tekstiviestimuistutuksia kokeiltiin ensimmäistä kertaa aluevaaleissa 2022, jolloin muistutus lisäsi äänestysaktiivisuutta noin 1 prosenttiyksikön 18–29-vuotiaiden äänestäjien joukossa. 

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko tekstiviestikampanja kustannustehokas tapa lisätä nuorten äänestysaktiivisuutta. Samankaltainen kokeilu haluttiin toistaa kansallisissa vaaleissa, joissa äänestysprosentti on yleisesti korkeampi. Tutkimuksen toteuttajia olivat oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellinen tiimi, Sitra ja Turun yliopisto.

Tutkimuksessa satunnaisesti valittuja 18–30-vuotiaita muistutettiin äänioikeudesta tekstiviestillä. Noin 30 000 nuorta sai tekstiviestin ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen ja päivää ennen varsinaisia vaaleja. 

Tutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että vaalien yhteydessä lähetettävillä tekstiviestimuistutuksilla on mahdollista kasvattaa äänestysaktiivisuutta. Samalla on mahdollista vähentää äänestyskäyttäytymisen eriarvoisuutta.

Tutkimuksessa arvioitiin myös sitä, oliko äänestämisaktiivisuus suurempaa nuorilla, jotka olivat saaneet viestin sekä aluevaaleissa että eduskuntavaaleissa. Tästä ei löydetty merkkejä.

Nuorten äänestysaktiivisuus matalaa

Kansainvälisesti katsottuna suomalaiset 18–29-vuotiaat nuoret äänestävät huomattavasti harvemmin kuin heitä vanhemmat suomalaiset. Tilastokeskuksen mukaan äänestysaktiivisuus oli matalaa vuoden 2023 eduskuntavaaleissa erityisesti 18–24-vuotiaiden miesten keskuudessa (52,9%).

Aluevaalien ja eduskuntavaalien tekstiviestikokeilut ovat olleet merkittäviä ja tutkimuspohjaa vahvistavia kokeiluja myös kansainvälisesti. Vastaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole tutkittu yhtä laajasti äänestämisen leviämistä samassa kotitaloudessa asuviin läheisiin. Tieto siitä, miten muistutusviesti vaikuttaa eri lähtökohdista tuleviin äänestäjiin, on myös ensiarvoisen tärkeää, kun pohditaan, miten voitaisiin tulevaisuudessa vastata eriarvoisuuden haasteisiin. 

Valtioneuvoston kanslian Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa -tiimin (KETTU) tavoitteena on edistää ja tukea ihmislähtöistä, käyttäytymisen ja päätöksenteon erityispiirteet huomioivaa, tietoon perustuvaa politiikkaa ja hallintoa.

Lisätietoja: Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa (Kettu), johtava asiantuntija, PsT Maarit Lassander, p. 0295 160 037, [email protected], valtioneuvoston kanslia; professori Janne Tukiainen, p. 050 308 3620, [email protected], Turun yliopisto; yksikönpäällikkö Niklas Wilhelmsson, [email protected], p.  0295 150 348, oikeusministeriö