Vammaisten henkilöiden osallistumista ilmasto- ja ympäristötoimiin parannettava – ”Kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta”
Vammaisjärjestöjen mukanaoloa ilmasto- ja ympäristöneuvotteluissa on lisättävä, jotta todellista muutosta saadaan aikaan, kertoo ulkoministeriön tuore selvitys. Ulkoministeriön rahoittama ja suomalaisten yliopistojen kehitysyhteistyöverkosto UniPID:n toteuttama selvitys vammaisten henkilöiden osallistumisesta ilmasto- ja ympäristötoimiin julkistettiin 9. huhtikuuta 2024.
”Vammaisia henkilöitä on 16 prosenttia maailman väestöstä. Ilmasto- ja ympäristötoimiin osallistumisessa ei ole kyse vain sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, vaan ihmisoikeuksien toteutumisesta”, painotti julkistustilaisuuden avannut Antigua ja Barbudan YK-suurlähettiläs Walton Webson.
Suurlähettiläs Webson on muun muassa perustanut Friends of Vision -ystäväryhmän, joka edistää silmäterveyttä YK:ssa osana työtä kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGs) saavuttamiseksi. Webson tunnetaan vammaisten oikeuksien sekä ilmastonmuutokselle ja luontokadolle haavoittuvaisten pienten valtioiden puolestapuhujana.
Tilaustutkimuksen toteutuksesta ja tuloksista kertoivat tutkijat Niko Humalisto sekä Virpi Mesiäislehto, jonka puheenvuoro kuultiin videotervehdyksenä Tansaniasta. Todellisia muutoksia voitaisiin saada aikaan muun muassa vahvistamalla vammaisjärjestöjen institutionaalista mukanaoloa ilmasto- ja ympäristöneuvotteluissa. Tärkeää olisi myös sisällyttää vammaisten osallisuus kansallisiin suunnitelmiin, jotka käsittelevät ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta.
”Järjestelmätason muutos vie aikaa, mutta tärkeää on edetä myös pienin askelin. Yhteistä ponnistelua ja poliittista tahtoa kuitenkin tarvitaan tulosten saavuttamiseksi”, Humalisto korosti.
Rahoituksen lisäksi tarvitaan tietoisuutta ja puolestapuhujia
Paneelikeskustelussa eri näkökulmia toivat Abilis-säätiön vaikuttamistyön koordinaattori Tuomas Tuure, Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF) pääjohtaja Satu Santala ja Suomen ilmasto- ja ympäristölähettiläs Kerstin Stendahl. Kaikki yhtyivät näkemykseen siitä, että tietoisuutta, aiheen esille tuomista ja vammaisten oikeuksien puolesta puhumista on edelleen lisättävä.
”Abilis on pyrkinyt tuottamaan kriittisen massan asiantuntijoita, sillä ilman asiantuntemusta vammaisten henkilöiden oma osallistuminen heitä koskevaan työhön ei ole mahdollista. Rahoittajat yleensä haluavat hankkeita – vaikeampaa on löytää rahoittajia, jotka haluavat tukea asiantuntemuksen ja tiedon lisäämistä”, Tuure kuvaili.
Yleisön keskuudessa ajatus vammaisten henkilöiden ja järjestöjen johtajuudesta sai paljon kannatusta. Eräs osallistuja alleviivasi, että vammaiset henkilöt eivät ole haavoittuvia, vaan päinvastoin voimavara.
Tilaisuuden päätti Helsingin yliopiston vammaistutkimuksen professori Hisayo Katsui, joka iloitsi aiheen keräämästä suuresta yleisöstä.
”Kun aloittelin uraani 25 vuotta sitten, tämä aihe ei olisi tuonut yhteen näin monia. Vaikka paljon on vielä tehtävää, myös paljon on jo saavutettu”, Katsui muistutti ja totesi, että tästä on hyvä jatkaa.
Yhteensä lähes 100 hallinnon, järjestöjen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajaa osallistui tilaisuuteen paikan päällä ympäristöministeriön Pankkisalissa ja etäyhteyksillä eri puolilta maailmaa.
Tapahtuman järjestivät yhdessä ulkoministeriön kanssa suomalaisten yliopistojen kehitysyhteistyöverkosto UniPID, Helsingin yliopisto, Suomen Lähetysseura (FELM), Abilis-säätiö ja Fida. Tilaisuuden moderaattori oli kansainvälisten vammaisasioiden suurlähettiläs Petri Puhakka.