Haku

KORKOTUKIASUNTOLAINO JA TAKAUSLAINOJEN HYVÄKSYMISVALTUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODEKSI 2023 1 Yleistä Valtioneuvosto vahvistaa korkotukilainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien alueel- liset ja muut käyttöperusteet vuokra-asuntolainojen j...

VALTIONEUVOSTO Päätösehdotus Liite 1 4.10.2023 SUOSTUMUS TUTKIMUSTOIMINNAN SUORITTAMISELLE SUOMEN TALOUS- VYÖHYKKEELLÄ 1 Hakemukset ja niiden vireilletulo Työ- ja elinkeinoministeriö on toimivaltaisena viranomaisena 6.3.2023 vastaanottanut OX2 Fin...

6.6.2022 | Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 6. kesäkuuta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, joiden valmistelu on loppusuoralla. Suunnitelmat on valmisteltu rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa.

24.5.2026 | VA LT I O N E U V O S T O N J U L K A I S U J A 2 0 2 3 : 3 7 vn.fi Hallituksen vuosikertomus 2022 Liite 1 Ministeriöiden tuloksellisuuden kuvaukset Valtioneuvoston julkaisuja 2023:37 SNELLMANINKATU 1, HELSINKI PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO valtione...

15.6.2021 | Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu yhdeksännen kerran torstaina 17.6. Kokouksen aiheena on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana valmisteltava ilmasto- ja energiastrategia. Pyöreä pöytä keskustelee teollisuudessa ja energiantuotannossa tarvittavista ohjauskeinoista sekä siitä, miten oikeudenmukaisuuden näkökulma voidaan huomioida strategian valmistelussa.

30.5.2024 | Pääministeri Petteri Orpo piti avauspuheenvuoron hallituksen Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien aloitusseminaarissa torstaina 30.5.2024. Puhe muutosvarauksin.

3.3.2023 | Eduskunnan tämän vaalikauden viimeinen täysistunto ennen vaalitaukoa pidetään 3.3.2023. Nykyinen eduskunta ei enää käsittele sille toimitettuja esityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli vaalikaudella 2019–2023 yhteensä 145 hallituksen esitystä. Eduskunta ehti käsitellä niistä 139, eli liki 96 prosenttia. Kuusi esitystä raukeaa vaalikauden vaihtuessa, koska eduskunta ei niitä ehtinyt käsitellä.

11.6.2024 | Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti perjantaina 7.6.2024 ydinturvallisuusseminaarin SMR-teknologioiden roolista tulevaisuuden energiaratkaisuina kaupungeissa ja teollisuudessa. Tilaisuudessa käytiin läpi tilannekuvaa ydinenergian tulevaisuuden näkymistä, keskusteltiin ydinenergian roolista eri toimijoiden energiastrategioissa ja hankevalmistelun aikaisessa vaiheessa esiin nousseista käytännön haasteista.

30.6.2023 | Suomi toimitti 30.6.2023 Euroopan komissiolle luonnoksen kansallisen integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivityksestä. Suomen suunnitelmaan on sisällytetty myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet.

7.12.2022 | Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 19. kerran torstaina 8. joulukuuta. Kokouksen aiheena on oikeudenmukaisuus ilmastotoimissa ja -suunnitelmissa.

22.6.2022 | Suomeen perustetaan kansallinen vetyverkko. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään puoltanut valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n toimialan laajentamista konsernitasolla vedyn siirtoinfrastruktuuriin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämiseen Suomessa.

26.5.2021 | Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä sai keskiviikkona 26.5. tilannekatsauksen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sekä ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta. Ilmastosuunnitelma 2035:lla ja ilmasto- ja energiastrategialla pannaan toimeen hallitusohjelman ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Molemmat suunnitelmat on määrä lähettää lausunnoille alkusyksystä.

21.2.2022 | //Kokous on siirretty maanantaille 28.2.// Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 13. kerran tiistaina 22. helmikuuta. Kokouksen aiheena on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimien arviointi. Pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.

9.2.2023 | Hallitus hyväksyi 9.2.2023 periaatepäätöksen vedystä. Periaatepäätöksessä hallitus kuvaa Suomen vetyyn asettamia tavoitteita ja toimia, joilla tavoitteita edistetään. Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030.

10.2.2022 | Tämä kevät on hiilineutraalin Suomen rakentamiselle keskeinen, sillä hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi sekä kaikki kolme keskeistä ilmastosuunnitelmaa valmistuvat lähikuukausina, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari ilmastopolitiikkaa käsitelleessä infotilaisuudessaan.

16.6.2022 | Suomi ylitti kirkkaasti EU:n energiatehokkuusdirektiivin pohjalta asetetun sitovan energiansäästövelvoitteensa kaudella 2014–2020. Toteutunut yhteenlaskettu energiansäästö oli vuoden 2020 lopussa yli 85 prosenttia enemmän kuin kansallinen velvoite. Myös kaikki muut Suomen asetetut energiansäästötavoitteet saavutettiin.

22.12.2022 | Energiatukiasetuksella säädetään energiatuen kohdentumisesta sekä tuen myöntämisestä ja maksamisesta. Energiatuella tuetaan hankkeita, joiden arvioidaan edistävän tulevaisuuden energiaratkaisuja vuoden 2030 EU-tavoitteiden ja vuoden 2035 kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

11.2.2022 | Tutkimuslaitoksilta pyydetyt arviot keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) luonnosversion toimien riittävyydestä ovat valmistuneet. Arvioiden mukaan toimia on vahvistettava, jotta Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa riittävällä varmuudella. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessään, että ilmastosuunnitelman toimien riittävyyttä arvioidaan ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja ilmastopaneelin antamien arvioiden pohjalta maaliskuussa.

16.2.2021 | Kaikilla päästösektoreilla tarvitaan lisätoimia, jotta Suomi saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Näin todetaan HIISI-hankkeen alustavissa tuloksissa, joita esiteltiin 16.2.2021 VTT:n koordinoiman hankkeen sidosryhmätilaisuudessa.

29.1.2021 | Työ- ja elinkeinoministeriön asettama energia-alan sektori-integraation työryhmä esitteli väliraporttinsa 29.1.2021 järjestetyssä verkkoseminaarissa. Sektori-integraation kehittyminen edellyttää energiamarkkinoiden kehittämistä, johdonmukaista EU-tason sääntelyä ja taloudellisia kannusteita uusien ratkaisujen käyttöönottoon.