Haku

2.12.2025 | Suomi on sijoittunut kahdeksanneksi sukupuolten tasa-arvovertailussa Euroopan unionissa. Vertailussa mitattiin tasa-arvoa eri osa-alueilla, kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä. Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuosilta 2023 ja 2024.

10.12.2024 | Suomi on sijoittunut kahdeksanneksi sukupuolten tasa-arvovertailussa Euroopan unionissa. Sijoitus on sama kuin viime vuonna. Vertailussa mitattiin tasa-arvoa eri osa-alueilla, kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä.

16.6.2023 | THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön toteuttama Segregaation purku -kehittämishanke lievensi työ-markkinoiden sukupuolen mukaista eriytymistä eli segregaatiota vahvistamalla työelämän ja koulutuksen toimijoiden välistä yhteistyötä Pohjalaismaakunnissa, Itä-Suomessa sekä Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueella. Hankkeen toiminta osoitti, että pitkäjänteinen eri tahojen välinen tavoitteellinen yhteistyö on edellytys sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseksi.

15.1.2025 | Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että pitkän korkotukimalliin hyväksyttäviä uusia lainoja lyhennetään kymmenellä vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja opiskelijoiden asuntokohteiden lainoitusta kehitetään.

24.10.2024 | Kotoutumisen osaamiskeskuksen laatima policy brief eli politiikkakatsaus havainnoi kasvaneen alueellisen segregaation eli eriytymisen yhteyttä kotoutumiseen ja ehdottaa toimia haasteiden ratkaisemiseksi.

7.2.2022 | Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi tasa-arvoindeksin lokakuun 2021 lopussa, nyt kuudennen kerran. Indeksi mittaa sukupuolten tasa-arvoa koskevia muutoksia EU-jäsenmaissa ja EU-tasolla vuodesta 2010 lähtien. Kilpailua parhaista sijoituksista käydään tietysti jäsenmaiden välillä.

28.6.2024 | Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet yhteiset samapalkkatoimenpiteet vuosille 2024–2027. Samapalkkaisuusohjelman tavoite on kaventaa edelleen sukupuolten välistä palkkaeroa. Palkkaeron kaventumiseen vaikuttavat myös muut kuin ohjelmaan kirjatut toimenpiteet.

1.2.2022 | EU-maiden tasa-arvoasioista vastaavat ministerit kokoontuivat keskustelemaan EU:n tasa-arvostrategian työelämäprioriteettien toteuttamisesta korkean tason konferenssiin maanantaina 31. tammikuuta. Suomea edusti pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

17.2.2021 | Apulaisprofessori Venla Bernelius luovutti selvityksensä Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet opetusministeri Jussi Saramolle keskiviikkona 17.2. Selvityksestä ilmenee, että sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut 2000 -luvulla osaamisen ja oppimisen taustatekijänä.

Hallituksen vuosikertomus 2023 Liite 1 Ministeriöiden tuloksellisuuden kuvaukset SNELLMANINKATU 1, HELSINKI PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO valtioneuvosto.fi julkaisut.valtioneuvosto.fi ISBN pdf: 978-952-383-878-9 ISBN painettu: 978-952-383-894-9 ISSN...

16.4.2021 | Palkat puhuttavat taas. Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ ja siellä käsittelyssä oleva aloite palkka-avoimuuden parantamiseksi on herättänyt viime päivinä vilkasta keskustelua. 

18.5.2021 | Metropolipolitiikalla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä. Työ keskittyy erityisesti parantamaan työllisyyttä ja maahanmuuttajien asemaa sekä edistämään hiilineutraalia metropolialuetta. Metropolipolitiikan yhteistyöryhmä linjasi kokouksessaan 18.5., miten käytännön työ etenee kolmessa valitussa teemassa.

19.1.2024 | Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Avustusta on haettavissa vuosille 2024–2027 enintään 145 683 000 euroa, jota maksetaan vuosittain 48,6 miljoonaa. Hakuaika päättyy 29.2.2024.

7.3.2023 | ”Asumistuki maksaa liikaa.” ”Asumistuesta löytyy leikattavaa.” ”Asumistuen menot kasvavat holtittomasti ja automaattisesti.” Erityisesti vaalien alla kuulemme monenlaisia asumisen tukiin liittyviä väitteitä. Väitteisiin on myös vastattava. Onko menojen kasvu todella jatkuvaa ja hallitsematonta? Löytyykö asumisen tukemisesta välttämättömiä, toimivia ja oikeudenmukaisia säästökohteita?

Hallituksen vuosikertomus 2023 Liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta SNELLMANINKATU 1, HELSINKI PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO valtioneuvosto.fi julkaisut.valtioneuvosto.fi ISBN pdf: 978-952-383-933-5 ISBN painettu: 978-...

18.12.2020 | Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet yhteiset samapalkkatoimenpiteet vuosille 2020–2023. Samapalkkaohjelman tavoitteena on naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen. Tavoitteeseen pyritään muun muassa palkka- ja sopimuspolitiikalla, palkkausjärjestelmien kehittämisellä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella sekä purkamalla työelämän sukupuolen mukaista eriytymistä.

18.12.2020 | Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä pohti jokaista suomalaista koskevaa kysymystä siitä, kuinka turvata hyvä ja kohtuuhintainen asuminen kaikille Suomessa. Työryhmän mukaan nykyisiä hyviä toimintamalleja, kuten valtion tukemaa asuntotuotantoa, tulee jatkaa ja kehittää yli hallituskausien.

15.4.2020 | Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on noussut, mutta naisia on edelleen toimitusjohtajina ja hallitusten puheenjohtajina hyvin vähän. Sekä pörssiyhtiöissä että valtio-omisteisissa yhtiöissä toimitusjohtajana työskenteli vuonna 2018 kymmenen naista. Tiedot selviävät sosiaali- ja terveysministeriön Tilastokeskukselta tilaamasta selvityksestä.

10.12.2019 | Suomessa koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukainen segregaatio on poikkeuksellisen voimakasta. Eniten perinteisiä sukupuolen mukaisia koulutusvalintoja tehdään silloin, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

19.1.2023 | Valtioneuvosto on päättänyt suunnitelmasta, jonka perusteella valtion tukee kohtuuhintaista asuntotuotantoa vuonna 2023. Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa edistetään myöntämällä 1,95 miljardia korkotuettua lainaa. Tuen avulla voidaan rakentaa noin 9 310 uutta ja peruskorjata noin 4 050 asuntoa. Asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettu korkotuki maksetaan valtion talousarvion ulkopuolisista valtion asuntorahaston varoista.