Haku
- Fess-haku
-
22.1.2026 | Ympäristöministeriön ylläpitämä valtakunnallinen alueidenkäytön kehityskuva tarjoaa ajantasaista tietoa Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta, tulevaisuudesta sekä kehittämistarpeista suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Uusi verkkopohjainen kartta täydentää kehityskuvan tilanne- ja tulevaisuuskuvaa.https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/alueidenkayton-kehityskuva-taydentyy-suomen-keskukset-ja-niiden-vaikutusalueet-koottu-tarinakartalle
-
14.11.2025 | Työmarkkinoilla on nähtävissä käänne parempaan vuoden 2025 lopussa. Työllisyyden kasvun ennustetaan kiihtyvän vuonna 2027, jolloin myös työttömyys kääntyy selkeään laskuun.https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyomarkkinaennuste-tyollisyys-kaantyy-kasvuun-vuoden-2025-loppuun-mennessa
-
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Liikenne- ...https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/125609
-
25.5.2022 | Työllisyys paranee Suomessa, kertoo vuoteen 2024 asti ulottuva työmarkkinaennuste. Työssä käyvien ihmisten määrän kehitys jatkaa kasvu-uralla, mutta koronatoipumisen nopean vaiheen jälkeen työllisyyden kasvu alkaa hidastua vuoden 2023 lopulla.https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyomarkkinaennuste-tyollisyys-jatkaa-kasvua-ikaantyneiden-tyossakaynti-kasvaa-vahvasti-ja-tyottomyys-laskee
-
21.5.2025 | Lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea ja yli 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu sote-alan töihin. Työttömistä hoitajista ei löydy pelastusta sote-alan tulevaan työvoimapulaan. Suurin käyttämätön työvoimaresurssi löytyy muille toimialoille hakeutuneista. Pientä pelastusta löytyy myös eläkkeellä olevista, joiden työssäkäynti on yleistynyt. Tuoreen selvityksen mukaan keskeisintä työvoimapulan kannalta on kuitenkin pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä.https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/lahi-ja-sairaanhoitajat-paaosin-jo-toissa-sote-alalla-lisareservia-voi-loytya-alanvaihtajista-ja-elakelaisista
-
23.1.2025 | Saaristoasiain neuvottelukunnan Mökkibarometrin kyselyn saatekirje on postitettu 5000 kausiasunnon omistajalle. Kyselyn vastauksista saadaan tärkeää aineistoa Mökkibarometriin.https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/mokkilaisilta-kysytaan-jalleen-nakemyksia
-
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 20 ja 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdoteta...https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/137283
-
28.6.2019 | Joustava hoitoraha kannusti matalasti koulutettuja äitejä ja yksinhuoltajia osa-aikatyöhön. Näiden ryhmien on katsottu olevan erityisessä vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta lasten kotihoidon seurauksena.https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-joustava-hoitoraha-lisasi-syrjaytymisvaarassa-olevien-aitien-tyossakayntia
-
22.11.2023 | Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä käsitteli 21.11.2023 työllisyysalueiden muodostumista. Työllisyysalueita on muodostumassa Suomeen yhteensä 44. Suurin osa kuntien ilmoittamista alueista täytti lain edellytykset, ja kuuden alueen osalta esitetään poikkeuslupahakemuksen hyväksymistä.https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/te2024-suurin-osa-esitetyista-tyollisyysalueista-paasee-jatkamaan-valmistelua
-
29.11.2022 | Sosiaaliturvaa uudistettaessa lasten kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat elatukseen ja huolenpitoon liittyvät kysymykset. Miten vastuu näihin lapsin perustarpeisiin vastaamisesta jakautuu oikeudenmukaisella tavalla? Entä miten lapsen perhe määritellään ja otetaan huomioon etuuksien määrittelyssä? Vaikka sosiaaliturvaa halutaan uudistaa pääsääntöisesti yksilölliseksi, alaikäisten osalta turvan lähtökohta on vanhemmille kuuluva elatusvelvollisuus.https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/kenella-on-vastuu-lapsen-elatuksesta-
-
26.1.2024 | Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist on myöntänyt valmennus- ja harjoitteluapurahoja 169 kesälajien urheilijalle. Suurimman 20 000 euron apurahan sai 20 urheilijaa. Apurahojen yhteissumma on noin 1,5 miljoonaa euroa.https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/kesalajien-apurahoja-169-urheilijalle
-
25.5.2023 | Naisten ja miesten keskiansioiden ero on Suomessa hieman alle 16 prosenttia koko työmarkkinoilla. Eron taustalla vaikuttaa osaltaan työelämän työnjako miesten ja naisten välillä. Tutkimustulosten mukaan naiset sijoittuvat jo työuran alussa miehiä alemmille hierarkiatasoille ja palkkaryhmiin. Tutkimus on osa samapalkkaisuusohjelmaa 2020-2023.https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tutkimus-naiset-sijoittuvat-jo-tyouran-alussa-miehia-alemmas-hierarkiassa
-
9.1.2023 | Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluun käytetty aika väheni koronapandemian aikana erityisesti ohjatun opiskelun osalta. Opintoja hidastavaksi tekijäksi opiskelijat mainitsevat useimmin motivaation puutteen. Tiedot ilmenevät kahdesta artikkelista, jotka perustuvat kahdeksanteen Eurostudent-tiedonkeruuseen. Tilastokeskuksen asiantuntijoiden kirjoittamat artikkelit täydentävät osaltaan Eurostudent-kokonaisuut...https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/eurostudent-viii-katsausartikkeleissa-selvitettiin-korkeakouluopiskelijoiden-ajankayttoa-ja-kokemuksia-opintojen-sujuvuudesta
-
30.11.2022 | Vihatekojen vaikutukset uhriin ovat moninaisia ja usein myös pitkäkestoisia. Vihateot ovat erityisen vahingollisia, koska yksittäinen teko toimii viestinä koko ryhmälle, johon uhri kuuluu.https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/vihatekojen-vastainen-tyo-vaatii-panostamista-osaamisen-tukirakenteisiin
-
16.6.2022 | Valtioneuvosto on päättänyt EU:n alueellisen valtiontuen suuntaviivojen mukaisista I ja II-tukialueista. Tarkoituksena on kohdentaa tukea alueille, joiden taloudellinen tilanne on epäsuotuisa suhteessa koko unioniin tai jotka ovat kansallisesti epäedullisessa asemassa. Tukialueilla yrityksille myönnettävän investointituen enimmäisosuus on muuta maata korkeampi.https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/korkeamman-investointituen-tukialueet-paatetty-vuosille-2022-2027
-
23.8.2022 | Laukalle lähtenyt inflaatio koettelee kaikkia, joiden tulot kasvavat vähemmät kuin hinnat kohoavat. Korkeammat hinnat vaikuttavat kuitenkin eri tavoin eri ikäisiin ja eri puolella Suomea asuviin. Muun muassa työpaikanvaihtajat ja etuuksien saajat saattavat saada ainakin jonkinlaista suojaa inflaation koettelemuksilta, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen heinäkuun työllisyysluvuista.https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/inflaatio-kohtelee-kotitalouksia-eri-tavoin
-
21.8.2020 | Lyhyen aikavälin työllisyysvaikutuksiltaan parhaita työvoimapoliittisia aktiivipalveluja ovat vuonna 2018 olleet vuorotteluvapaasijaisuudet, työllistäminen starttirahalla, valtiosektorille työllistäminen sekä omaehtoinen opiskelu työttömyystuella.https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/vuorotteluvapaansijaisuus-ja-tyollistyminen-starttirahalla-ovat-tyollistavimpia-aktiivisia-tyovoimapalveluja
-
26.3.2020 | Työvoima liikkuu Suomessa alueellisesti vilkkaasti ja työmarkkinoiden kannalta oikeaan suuntaan, kertoo PTT:n, Luken, Oulun yliopiston ja 4FRONT:n tutkimus. Myös työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella lisääntyy. Väestö keskittyy yhä kaupunkikeskuksiin, mutta monipaikkaisuuden tarkastelu muuttaa rajusti kokonaiskuvaa väestön ja alueiden kehityksestä. Kun huomioidaan mm. kausiasuminen, ulottuu kasvualueiden verkosto läpi maan etelästä Lappiin. Täysin taantuvia alueita on vain vähän.https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-tyovoima-liikkuu-vilkkaasti-ja-tyomarkkinoiden-kannalta-oikeaan-suuntaan-monipaikkaisuus-muuttaa-kuvan-suomen-vaesto-ja-aluekehityksesta
-
26.1.2022 | Työ- ja elinkeinopalvelut eli tuttavallisemmin TE-palvelut, on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Hallituksen linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Uudistus vaikuttaa laajasti sekä TE-toimistojen että kuntien työntekijöihin ja tehtäviin.https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/te-palveluiden-siirrolla-kuntiin-vastataan-tyollisyyspalveluiden-uudistusvaatimuksiin
-
11.9.2020 | Hallitus on tehnyt istunnossaan 11. syyskuuta periaatepäätöksen uudesta toimintamallista hybridistrategian toteuttamiseksi rajaliikenteessä ja matkustamisessa. Toimintamallin avulla voidaan purkaa maahantulon rajoituksia ja samalla torjua koronapandemiaa rajoilla.https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-teki-periaatepaatoksen-hybridistrategian-toteuttamisesta-rajaliikenteessa-ja-matkustamisessa