Kansallinen demokratiaohjelma 2025

Kansallinen demokratiaohjelma 2025

OM036:00/2019 Kehittäminen

Hallitusohjelmassa on linjattu poikkihallinnollisen demokratiaohjelman valmistelun käynnistämisestä. Kansallinen demokratiaohjelma 2025 kattaa pääministeri Marinin hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Se toimii sateenvarjona ministeriöiden demokratiaa edistäville hankkeille.

Hankkeen eteneminen

Hankkeen perustiedot Päättynyt

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Marin

Strategiset kokonaisuudet Turvallinen oikeusvaltio Suomi

Tavoite Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat

Strategiset kokonaisuudet Oikeusvaltion kehittäminen

Keino Käynnistetään kansallinen demokratiaohjelma vuoteen 2025

Keino Säädetään avoimuusrekisteri

Tavoitteet ja tuotokset

Valtakunnallisen ohjelman lähtökohtana ja viitekehyksenä on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi”. Ohjelman tarkastelussa ovat muun muassa vaali-, puolue- ja kansalaisaloitejärjestelmät sekä hallinnon avoimuuden kehittäminen. Lisäksi jatketaan muun muassa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta edistäviä toimia sekä tuetaan lasten ja nuorten osallistumista. Tavoitteena on myös vahvistaa ulkopuolisuutta kokevien osallistumista sekä edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja elinvoimaisuutta. Demokratiaohjelmaa valmistellaan ja toimeenpannaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti, kansalaisyhteiskuntaa kuullen.

Tiivistelmä

Hallitusohjelmassa on linjattu poikkihallinnollisen demokratiaohjelman valmistelun käynnistämisestä. Kansallinen demokratiaohjelma 2025 kattaa pääministeri Marinin hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Se toimii sateenvarjona ministeriöiden demokratiaa edistäville hankkeille.

Lähtökohdat

Viime aikoina on kansainvälisesti käyty runsaasti keskustelua liberaalin demokratian kriisistä. Erityisenä haasteena on nähty osallistumisen eriarvoistumisen kasvaminen sekä päättäjien etääntyminen kansalaisten arjesta. Uusina haasteina demokratiaa kohtaan ovat viimeisten vuosien aikana kansainvälisesti esille nousseet kyberuhat, disinformaation vaikutukset sekä mm. epädemokraattinen, vaaleihin kohdistuva häirintä sekä kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen. Kansainvälisen politiikan murros, eriarvoistuminen ja osallistumistapojen moninaistuminen haastavat perinteisen demokratian toimintatapoja. Siksi suomalaista demokratiaa tulee kehittää vastaamaan nopeasti muuttuviin globaaleihin haasteisiin.

Suomi on toistuvasti pärjännyt hyvin kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Suomessa demokratialla on vahvat perinteet ja korkea arvostus kansalaisten keskuudessa.

Suomalaisen demokratian heikkoutena voidaan pitää yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistumista sekä äänestysaktiivisuuden alenemista. Yhteiskunnallinen passivoituminen on lisääntynyt ja esimerkiksi äänestysaktiivisuus on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen. Liian moni kokee, ettei kykene vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Yhteiskunnallisessa osallisuudessa on suuria sosioekonomisia ja alueellisiakin eroja. Mikäli kiinnostus kansalaistoimintaan hiipuu ja uudet osallistumismuodot jäävät pienen aktiivisten ryhmän varaan, kansanvallan uskottavuus ja luottamus päätöksenteon oikeellisuuteen ja poliittiseen järjestelmään voivat kärsiä. Tämä voi lisätä yhteiskunnallista turhautumista ja toimia kasvualustana ääriliikkeiden toiminnalle. On tärkeätä, että kaikki voivat osallistua yhteiseen päätöksentekoon.

Osallistumiselle pitää luoda yhdessä sellaiset puitteet, että jokainen löytää itselleen sopivan tavan vaikuttaa.

Lisätietoja

Lisää aiheesta

Demokratiapalkinnon raati on valittu

OM Uutinen 5.11.2020 16.58

Kansallinen demokratiaohjelma 2025 käyntiin

OM Tiedote 19.12.2019 14.57