Suomen liittyminen Pohjois-Atlantin liitossa toimivien kolmansien valtioiden edustustojen ja edustajien asemasta tehtyyn sopimukseen

Tavoitteet ja tuotokset

Tavoite on, että Suomi liittyy sopimukseen vuoden 2023 aikana.

Tiivistelmä

Suomesta tuli Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsen 4.4.2023. Suomen Nato-jäsenyys edellyttää, että Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimuksen lisäksi myös muihin Naton sopimuksiin, joista yksi on sopimus Pohjois-Atlantin liitossa toimivien kolmansien valtioiden edustustojen ja edustajien asemasta (ns. Brysselin sopimus).

Lähtökohdat

Brysselin sopimus allekirjoitettiin Brysselissä 14.9.1994 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 28.3.1998, kun kaksi allekirjoittajavaltioita, mukaan lukien Belgia, jonka alueella Natolla on päätoimipaikka, olivat tallettaneet ratifioimiskirjansa.

Brysselin sopimuksessa määrätään Natossa toimivien kolmansien valtioiden edustustojen ja niiden henkilöstön jäsenien erioikeuksista ja vapauksista. Sen nojalla Nato-edustustoille myönnetään diplomaattisen edustuston asema. Sopimuksessa taatut erioikeudet ja vapaudet myönnetään vain Belgian alueella.

Sopimuksen 3 artiklan mukaan sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltioille, ja se ratifioidaan tai hyväksytään. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Belgian kuningaskunnan hallituksen huostaan. Sopimuksen kansainvälisen voimaantulon jälkeen sopimus tulee kunkin muun allekirjoittajavaltion osalta voimaan kyseisen valtion ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivänä.

Suomen Nato-liittymistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 315/2022 vp) on katsottu, että koska Brysselin sopimuksessa määrätyt erioikeudet ja vapaudet myönnetään vain Belgian alueella, sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä eikä muutoinkaan edellytä eduskunnan hyväksyntää. Näin ollen Brysselin sopimukseen liittymisestä päättäisi tasavallan presidentti ja sen määräykset saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella.