Valtioneuvoston linna

Valtioneuvoston linna sijaitsee Helsingissä Senaatintorin laidalla. Arkkitehti Carl Ludwig Engel suunnitteli rakennuksen senaatin käyttöön autonomisen suuriruhtinaskunnan hallintokaupunkiin, josta tuli myöhemmin Suomen pääkaupunki.

Valtioneuvoston linnassa on tiloja pääministerin johtamalla valtioneuvoston kanslialla ja valtiovarainministeriöllä sekä oikeuskanslerinvirastolla.

 

 

Senaatin talo

Senaatin talon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1818. Rakennus on tyypillinen uusklassisistinen empirepalatsi. Keisarillinen Suomen Senaatti muutti taloon Senaatintorin varrelle vuonna 1822. Siipirakennus Aleksanterinkadun puolelle valmistui vuonna 1824 ja Ritarikadun puolelle vuonna 1828.

Kortteli umpeutui Hallituskadun puolelta pari vuosikymmentä myöhemmin, ja pihasiipi valmistui vuoden 1860 vaiheilla senaatin kirjapainoa varten. Ritarikadun ja Hallituskadun puolta korjailtiin ja muuteltiin myöhemmin huomattavasti. Nykyisen ulkoasunsa linna sai Ritarikadun siiven korotuksen yhteydessä vuosina 1916–1917.

Alkuun linnaan mahtui senaatin toimielinten lisäksi muitakin keskeisiä virastoja, kuten Suomen Pankin edeltäjä, postijohtokunta, päätullijohtokunta ja valtionarkisto. Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto toimi myös linnassa ennen muuttoaan Senaatintorin vastakkaiselle puolelle vuonna 1832 valmistuneeseen rakennukseen.

Senaatista valtioneuvostoksi

Venäläistämispolitiikan Suomessa nostattama vastarinta huipentui Senaatin linnan pääportaikon toisen kerroksen tasanteella vuonna 1904, kun Eugen Schauman ampui kuolettavat laukaukset kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovia kohti. Muutosten kausi linnassa alkoi vuonna 1917, kun keisarivalta päättyi Venäjällä.

Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917, ja senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi 27.11.1918. Itsenäisessä Suomessa senaatin talousosastosta tuli tasavallan hallitus ja sen toimitalosta Valtioneuvoston linna. Senaatin oikeusosastosta muodostettiin korkein oikeus ja senaatin talousosastosta muodostettiin valtioneuvoston lisäksi myös korkein hallinto-oikeus. Entisistä toimituskunnista tuli ministeriöitä ja oikeuskanslerinvirasto sekä talousosaston kansliasta valtioneuvoston kanslia.

Linnan arvokkaimmat tilat ovat pääportaikko, joka on lähes alkuperäisessä asussaan sekä Senaatin istuntosali, nykyisin tasavallan presidentin esittelysali.

Presidenttien muotokuvat sijaitsevat presidentin esittelysalissa ja sen odotustilassa.

Linnassa on hallituksen yhteisiä tiloja ministerivaliokuntien kokouksia ja muita neuvotteluja varten. 1990-luvun peruskorjauksissa nykyaikaisten toimintojen vaatimat muutokset tehtiin linnan arvotilojen alkuperäistä asua mahdollisimman tarkkaan kunnioittaen. 2010-luvulla on remontoitu hallituksen tiedotustila ja rakennettu kokouskeskus. Lisäksi on kokeiltu tilojen toimivuutta avokonttorikäyttöön linnan neljännessä kerroksessa.