Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Selonteko Suomen kestävän kasvun ohjelmasta eduskunnalle – tavoitteena edistää uudistumista ja tuottavuutta

valtioneuvoston viestintäosastovaltiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 27.11.2020 12.12
Tiedote 751/2020

Suomen kestävän kasvun ohjelma edistää nopeavaikutteista elpymistä sekä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelmassa ehdotetut uudistukset ja investoinnit vauhdittavat ilmastonmuutoksen torjuntaa, vahvistavat tuottavuutta ja talouden kasvukykyä sekä varmistavat yhteiskunnan eheyttä. Tämä selviää hallituksen perjantaina 27. marraskuuta eduskunnalle antamassa selonteossa. 

Selonteko on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Tukena on ollut pääministeri Sanna Marinin syyskuussa 2020 asettama koordinaatioryhmä, jossa on mukana eri ministeriöitä. Selonteon valmisteluvaiheessa on käyty tiivistä vuoropuhelua maakunnallisten toimijoiden, kuntien, elinkeinoelämän sekä tiedeyhteisön kanssa. 

Selonteossa hallitus antaa eduskunnalle mahdollisuuden ottaa kantaa siihen, miten EU:n elpymisvälineen rahoitusta hyödynnettäisiin. Suunnitelmien on oltava valmiina heti vuoden 2021 alussa, jotta voidaan varautua EU:n päätöksenteon etenemiseen ja hyödyntää elpymisvälineen mahdollisuudet nopeasti.

Vihreä siirtymä ja digitalisaatio saavat vauhtia innovatiivisista ratkaisuista ja uudesta teknologiasta

Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee monin tavoin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden tavoitteita. Keskeisenä osana ohjelmaa on vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittaminen innovatiivisin ratkaisuin ja uuden teknologian avulla. Ohjelmasta vähintään 50 prosenttia kohdistetaan vihreän siirtymän investointi- ja uudistuskokonaisuuksiin.

Investointi- ja uudistuskokonaisuuksilla tavoitellaan pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia. Tarkoituksena on, että investoinnit ja uudistukset tukevat toisiaan sekä ovat suuria ja vaikuttavia kokonaisuuksia. Lisäksi tavoitteena on, että yksityiset investoinnit ovat mahdollisia rahoituksen avulla. 

Etusijalle asetetaan toimet, jotka vaikuttavat työllisyyteen, kilpailukykyyn, julkisen talouden kestävyyteen sekä nettopäästövähennyksiin, kiertotalouden vahvistamiseen ja ilmastonmuutoksesta sopeutumiseen. Samalla huomioidaan sitä, miten ne tukevat toipumista koronaviruskriisistä. Tärkeää on myös se, miten nopeasti investoinnit ja uudistukset voidaan käynnistää.

Kestävä kasvu tehdään yhdessä

Kumppanuus ja yhdessä tekeminen sekä hallinnonalarajojen ylittäminen ovat edellytyksiä sille, että kestävän kasvun ohjelma voi onnistua. Tämä tarkoittaa myös julkiselta hallinnolta joustavuutta ja uudistumista sekä uudenlaista vuorovaikutusta. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa huomioidaan myös muut EU:n elpymisvälineen osa-alueet sekä tarvittava kansallinen vastinraha, hallituksen jo linjaamat toimet, tulevaisuusinvestointitarpeet sekä jälkihoito- ja jälleenrakennusryhmien toimenpide-ehdotukset.

Kestävän kasvun ohjelmaa valmistellaan pitkäjänteisesti

Suomen kestävän kasvun ohjelman koordinaatioryhmä valmistelee ohjelmaa loppuvuonna 2020 ja vuonna 2021. Työtä asetetaan ohjaamaan valtiovarainministerin johtama ministerityöryhmä. Suunnitelma Suomessa toimeenpantavista hankkeista annetaan EU:lle keväällä 2021. Tarvittaessa ohjelmaa tarkennetaan ja päivitetään myöhemmin. Ohjelman toimenpiteitä voi toteuttaa vuoden 2026 loppuun asti.

Valtiovarainministeriö viestii valtiontalouden kehys- ja budjettimenettelyiden yhteydessä tarkemmin toteutettavista hankkeista.

Kestävän kasvun ohjelman eteneminen
Kuva:  Kestävän kasvun ohjelman eteneminen

Suomen kestävän kasvun ohjelma rahoitettaisiin EU:n elpymispaketin tuomalla rahoituksella vuosina 2021–2023. Ohjelmassa huomioidaan elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Resilience Facility, RRF) rahoituksen lisäksi myös muut elpymispaketin kautta lisärahoitusta saavat EU:n ohjelmat ja välineet.

Suomi osallistuu elpymisvälineen rahoitukseen pitkällä aikavälillä EU:n jäsenmaksujen kautta. Se, miten tehokkaasti tämä rahoitus käytetään investointeihin ja uudistusten vauhdittamiseen, ratkaisee vaikutuksen tulevien vuosien talouskehitykseen. Komission arvion mukaan elvytyspaketin seurauksena EU:n reaalinen bruttokansantuote olisi parhaimmillaan jopa 2 prosenttia korkeampi kuin ilman elvytyspakettia. 

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 530 417, sisäministerin erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662, opetusministerin erityisavustaja Henri Purje, p. 0295 330 017, oikeusministerin erityisavustaja Camilla Mäkinen, p. 0295 150 119, valtiosihteeri Maria Kaisa Aula, p. ‪0295 530 443 ja  finanssineuvos Laura Vartia, p. 029 5530 228  

 
Sivun alkuun