Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Budjettiehdotus
Luomme luottamusta, turvaamme tulevaa

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 4.8.2022 16.06
Tiedote
Budjetti2023.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon ehdotusta valtion vuoden 2023 talousarvioksi on laadittu epävarmojen talousnäkymien keskellä. Budjettiehdotuksen loppusumma on noin 79,5 miljardia euroa. Ehdotus on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2022 budjetoidusta noin 2,5 miljardia euroa. Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi perjantaina 5. elokuuta.

Lyhyen aikavälin kasvunäkymä epävarma

Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa lisää epävarmuutta. Hyvin nopea inflaatio, nousevat korot sekä energiamarkkinoiden epävarmuus hidastavat kasvua vuoden vaihteen molemmin puolin. Vuoden 2023 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jää vaisuksi ja taantuman riski on kohonnut. Työllisyyden nopea kasvu taittuu ja kotitalouksien ostovoima kehittyy heikosti. Kotitalouksien luottamus omaan talouteen on laskenut mittaushistorian heikoimmalle tasolle.

Luottamus tulevaisuuteen palautunee vähitellen. Maailmantalouden tuotanto voi alkaa elpyä, jos kustannusten nousukierre kyetään estämään. Tuotannon elpyminen vientimarkkinoilla imisi myös Suomen talouden kasvuun. Mikäli näkymä kirkastuu, myös kotitaloudet ja yritykset rohkaistuvat valinnoissaan.

Julkisen talouden alijäämä pienenee kuluvana vuonna, kun verotulot kasvat ja koronaepidemian vuoksi tehdyt tukitoimet vähenevät. Talouskasvun hiipumisen myötä julkisen talouden alijäämä alkaa jälleen kasvaa keskipitkällä aikavälillä. Julkisen velan kasvu suhteessa BKT:hen taittui vuonna 2021, ja kesäkuun ennusteen mukaan velkasuhde pysyy kutakuinkin ennallaan kuluvana vuonna. Keskipitkällä aikavälillä velka suhteessa BKT:hen kääntyy uudelleen kasvuun. Korkea velka ja kasvavat velanhoitokustannukset muodostavat riskin julkisen talouden kestävyydelle pidemmällä aikavälillä. 

Alijäämä pienenee edellisistä vuosista

Valtiovarainministeriön ehdotus perustuu pääosin hallituksen keväällä 2022 kehysriihessä päättämään julkisen talouden suunnitelmaan. 

Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi noin 79,5 miljardia euroa. Määrärahatasoa nostaa erityisesti sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluiden järjestämisen siirtyminen kunnilta valtion rahoittamien hyvinvointialueiden vastuulle. Lisäksi menotasoa korottavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset. 

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2023 on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2022 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien noin 8,9 miljardia euroa. Alijäämän pienenemistä vuodesta 2022 vuoteen 2023 selittää erityisesti se, että hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta maksetaan joulukuussa 2022 noin 1,9 miljardia euroa. 

Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon euroa vuoden 2023 lopussa.

Merkittävimmät lisätoimet liittyvät Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksiin

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi ehdotetaan yhteensä noin 2 miljardin euron määrärahoja vuodelle 2023 vuoden 2022 tapaan. Hallitus linjasi näistä määrärahoista pääosin jo huhtikuussa 2022 kehysriihen yhteydessä ja teki niiden osalta kehyspoikkeuksen. Poikkeuslausekkeen mukaiset menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Tähän perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle ja Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä noin 1,0 miljardin euron määrärahoja.  

Kyberturvallisuusuhkiin varautumisen parantamiseksi ehdotetaan yhteensä noin 56 miljoonaa euroa. Ehdotukset kohdistuvat usealle hallinnonalalle ja lukuisille eri virastoille. 

Huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja puhtaita teknologioita koskevaan kokonaisuuteen ehdotetaan lähes 220 miljoonan euron määrärahoja. Tällaisia toimia ovat muun muassa maaseutuyritysten energiainvestoinnit (biokaasu), kosteikkoviljelyn tukeminen, vetyhankkeet, energiatuki, sähköautojen latausinfran tuki taloyhtiöille sekä avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi ja kaukolämpöön liittymiseksi.

Ukrainasta sotaa pakenevien auttamiseen ja kotoutumisen edistämiseen varaudutaan 780 miljoonalla eurolla.

Panostuksia muun muassa poliiseihin ja huomiota Itä-Suomen tilanteeseen

Turvallisuuteen panostetaan myös kehysten puitteissa. Poliisin toiminnan tason säilyminen vuoden 2022 tasolla ja poliisien määrän pysyminen vähintään 7 500 henkilötyövuodessa turvataan nostamalla poliisitoimen rahoitustasoa 17,5 miljoonalla eurolla.

Itäisen Suomen toimenpiteitä lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä valmisteleva valtiosihteerityöryhmä tekee esityksensä 15.8.2022 mennessä. Ne huomioidaan talousarviovalmistelussa ja käsitellään tarvittavin osin budjettiriihessä. 

Osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi budjetissa varaudutaan käynnistämään alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu.

Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen voimassaoloa jatketaan vuodelle 2023.
Varaudutaan mahdolliseen Poikkimaantie-hankkeen rahoitukseen yhdessä Oulun kaupungin kanssa.  

Lisäksi selvitetään hallituksen budjettiriiheen mennessä mahdollisia toimia korkean sähkön hinnan vaikutusten lievittämiseksi.

Panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan jatkuvat

Talousarvioesitys sisältää keväällä sovitut toimet tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi sekä tulevaisuuden kestävän kasvun vahvistamiseksi. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Esitykseen sisältyy muun muassa 10 miljoonan euron valtuus EuroHPC-vastinrahoitukseen, 60 miljoonan euron valtuus Business Finlandin veturiyritysrahoitukseen, 13 miljoonaa euroa ravinnekierrätykseen liittyviin T&K-hankkeisiin, alueelliseen T&K-toimintaan 10 miljoonan euron valtuus, 5 miljoonan euroa ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen ja CSC:n tutkimusinfran rahoitukseen 7,5 miljoonan euroa. Lisäksi hallitus on linjannut, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta vuodesta 2023 alkaen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä noin 22,3 miljardia euroa vuonna 2023. Edellä mainitusta rahoituksesta maksetaan joulukuussa 2022 noin 1,9 miljardia euroa. Vuonna 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon uudet ja laajenevat tehtävät kasvattavat hyvinvointialueiden rahoitusta vuoteen 2022 verrattuna nettona noin 274 miljoonalla eurolla. Näistä euromääräisesti merkittävimpiä uudistuksia ovat perusterveydenhuollon hoitotakuun vaiheittainen tiukentaminen sekä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen nosto 0,7 hoitajaan asiakasta kohti. 

Kuntatalous vahvistuu väliaikaisesti

Vuonna 2023 kuntatalous vahvistuu väliaikaisesti, kun sote-tehtävien kustannukset poistuvat, mutta kunnille kertyy veroja vielä aiemmilta verovuosilta sote-uudistusta edeltäneillä korkeammilla veroprosenteilla ja jako-osuuksilla. Pidemmällä aikavälillä kuntataloudessa on kuitenkin tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino.

Valtionavut kuntatalouteen ovat kokonaisuudessaan vuonna 2023 noin 5,4 miljardia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus 2,7 miljardia euroa. Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna talousarvioesityksen muutokset ovat hyvin pieniä, lähinnä laskentatekijöiden muutoksia. Hallituksen aiemmin päättämien uudistusten valmistelu sekä toimeenpano kuitenkin jatkuvat. 

Korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2023. Arvio korkomenoista on kasvanut noin 220 miljoonaa eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Vuonna 2023 korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan, sillä vuonna 2022 korkomenojen arvioidaan olevan noin 700 miljoonaa euroa. Korkomenoarvio tarkentuu uuden talousennusteen myötä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kasvattaa valtion verotulokertymää

Valtion talousarvion tuloiksi vuodelle 2023 arvioidaan 73,5 miljardia euroa, josta 65,1 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu kesäkuun ennusteeseen. Verotulokertymän arvioidaan kasvavan 31 prosenttia vuodelle 2022 budjetoituun verrattuna. Merkittävä korotus verrattuna vuoteen 2022 selittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella, jonka myötä valtiolle siirtyy arviolta noin 14,5 miljardia euroa verotuloja kunnilta. 

Vuoden 2023 verotuottoon vaikuttaa koronapandemian johdosta yritysten tukemiseksi tehty maksujärjestelyhuojennus. Maksujärjestelyä helpotettiin ja velkojen viivästyskorkoa alennettiin tilapäisesti, mikä siirtää arviolta 130 miljoonaa euroa vuosien 2020–2022 valtion verotuloja kertyväksi vasta vuonna 2023. Suurin osa veronmaksun lykkäämisestä koskee arvonlisäveroja.

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. 60 vuotta täyttäneiden työnteon kannustimien parantamiseksi otetaan käyttöön ikään perustuva työtulovähennyksen portaittainen korotus. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta jatketaan nykyisin ehdoin myös vuonna 2023. 

Tutkimus- ja kehittämisinvestointien tukemiseksi otetaan käyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys. Lisäksi verotuloja vähentävät perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus sekä infrastruktuurihankkeiden poikkeus korkovähennysrajoitukseen.

Voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeus sekä valtionverotuksen invalidivähennys poistuvat kokonaan. Lisäksi kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotusta laajennetaan ja peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona.

Aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti parafiinisen dieselin verotuki poistuu ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen poistamista sekä tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia jatketaan. Lisäksi jatketaan väylämaksun puolitusta sekä arpajaisveron määräaikaista alennusta. 

Talousarvion valmistelu jatkuu syksyn ajan

Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittely:

  • 5.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioksi julkaistaan verkossa. 
  • 17.–19.8. Ministeriökohtaiset neuvottelut valtiovarainministeriössä.
  • 31.8.−1.9. Hallituksen neuvottelu eli budjettiriihi.
  • 19.9. Talousarvioesityksen käsittely valtioneuvostossa. Talousarvioesitys julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi

Lisätietoja:
Talouspoliittinen erityisavustaja Joel Kuuva, puh. 050 414 6444, [email protected]

Annika Saarikko Talouspolitiikka
 
Sivun alkuun