Uudistuva saamelaiskäräjälaki vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta
Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muutoksiksi. Esityksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.
Esitys toteuttaa Petteri Orpon hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikunnan työn pohjalta yhteistoiminnassa Saamelaiskäräjien kanssa. Myös perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että saamelaiskäräjälakia koskeva esitys annetaan eduskunnalle välittömästi vaalikauden alussa.
Saamelaiskäräjien kokous on hyväksynyt viime vaalikaudella annetun esityksen, jonka perusratkaisut sisältyvät tähän esitykseen. Neuvotteluissa Saamelaiskäräjien kanssa on saavutettu yhteisymmärrys myös uudesta esityksestä. Valtiosääntöoikeuden asiantuntijat pitivät viime hallituskaudella annetun esityksen perusratkaisuja asianmukaisina. Myös nyt annettu esitys noudattaa kyseisiä Timosen toimikunnan mukaisia perusratkaisuja.
Esitykseen sisältyvää yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuutta on saadun palautteen johdosta kevennetty. Sen yhteydestä on poistettu erilliset saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoja sekä vaikutusten arviointia koskevat kohdat. Lisäksi menettelyä yhteistoiminnasta on täydennetty säännöksillä, joiden tavoitteena on varmistaa asioiden sujuva käsittely erityisesti kiireellisissä asioissa. Saamelaiskäräjien tulee viranomaisen asettamaan määräpäivään mennessä ilmoittaa halukkuudesta neuvotella asiasta. Määräajan tulee olla kohtuullinen ja siinä voidaan huomioida asian kiireellisyys.
Esitykseen on myös lisätty saamelaiskäräjien ehdottama käräjien kokoonpanoa koskeva säännös. Lisäksi esitystä on joiltakin osin tarkistettu ja perusteluja täydennetty. Esityksen keskeisiä ehdotuksia:
- Vaaliluetteloon merkitsemisen edellytyksiä uudistetaan. Jatkossa vaaliluettelon osalta on kyse vain oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa eikä siitä, ketä voidaan pitää saamelaisena. Vaaliluetteloon merkitsemisen kriteerit vastaisivat myös Ruotsissa ja Norjassa omaksuttuja kieleen pohjautuvia lähtökohtia
- Itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta toimisi ensimmäisenä muutoksenhakuasteena vaaliluetteloa koskevissa asioissa saamelaiskäräjien hallituksen sijaan
- Viranomaisten neuvotteluvelvoitetta selkeytetään. Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite ei edelleenkään muodosta veto-oikeutta saamelaiskäräjille, vaan kyse on menettelysäännöksestä
- Vaalien aikatauluja ja vaalimenettelyjä parannetaan mm. helpottamalla äänestämistä saamelaiskäräjävaaleissa.
Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on kotiseutualueellaan kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Nykyinen saamelaiskäräjälaki on vuodelta 1995 ja on mm. vaaleihin liittyvien säädösten osalta vanhentunut. Suomi on saanut moitteita YK:n ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä saamelaisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien loukkaamisesta. Esityksen toteutuessa Suomen lainsäädännön arvioidaan olevan sopusoinnussa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa ja ottavan huomioon kansainvälisen oikeuden tasolla tapahtuneen kehityksen.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7. 2024.
Lisätietoja:
osastopäällikkö Johanna Suurpää, p. 0295 150 534, [email protected]
lainsäädäntöneuvos Yrsa Nyman, p. 0295 150 293, [email protected]
Valtioneuvosto.fi/paatokset