Ihmiskaupan uhreja autetaan rikosprosessin etenemisestä riippumatta

Ihmiskaupan uhrien asema paranee ja heidän oikeutensa palveluihin vahvistuu siten, että auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkuminen ei enää riipu heitä koskevan ihmiskaupparikosprosessin etenemisestä. Auttaminen perustuu ensisijaisesti uhrin yksilöllisen tilanteen arviointiin. Tasavallan presidentti vahvisti asiaan liittyvät lakimuutokset 29.12., ja ne tulevat voimaan 1.1.

Muutokset edistävät sekä uhrin asemaa että koko yhteiskunnan etua: niillä edistetään ihmiskaupan ilmituloa, uhrien ohjautumista avun piiriin ja siten myös rikosvastuun toteutumista. Muutokset myös selkeyttävät lainsäädäntöä.

Uhrin tunnistaminen selkeytyy

Ihmiskaupan uhrin tunnistamista koskeva sääntely yksinkertaistuu vastaanottolaissa siten, että tunnistamisella tarkoitetaan yksinomaan uhrin ottamista ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, jolla on uhrin oikeuksien toteutumisen kannalta keskeisin merkitys. Näin tunnistamista koskeva sääntely on selkeämpää ja tunnistamisen oikeusvaikutukset ovat ennakoitavampia. Auttamisjärjestelmään ottamisen edellytykset eivät muutu, vaan uhrit otetaan edelleen järjestelmään matalalla kynnyksellä.

Auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkuminen perustuu jatkossa ensisijaisesti uhrin yksilöllisen tilanteen arviointiin eikä rikosprosessissa tehtäviin ratkaisuihin. Uhrilla on siis oikeus saada apua rikosprosessin alkamisesta, jatkumisesta ja lopputuloksesta riippumatta, jos hänen katsotaan olevan auttamistoimien tarpeessa.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtäviin kuuluu jatkossa myös lain tasolla se, että se toimii kansallisena asiantuntijaviranomaisena ihmiskauppailmiöön ja sen vastaiseen työhön liittyvissä asioissa. Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä, ja käytännön auttamistyön lisäksi se on tähänkin asti tehnyt merkittävää asiantuntijatyötä.

Auttaminen tehostuu hyvinvointialueilla

Sen lisäksi, että ihmiskaupan uhreja voidaan ottaa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, he saavat apua myös hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Sosiaalihuoltolaissa mainitaan jatkossa muu hyväksikäyttö sellaisena tuen tarpeen perusteena, jota varten sosiaalipalveluja on järjestettävä. Muu hyväksikäyttö pitää sisällään muun muassa ihmiskaupan ja sen lähirikokset. Muutoksella korostetaan sitä, että hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää palvelutarpeen mukaisia sosiaalipalveluja myös ihmiskaupan uhreille.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Berit Kiuru, sisäministeriö, p. 0295 488 283, [email protected]