Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa olla toimimattomia linkkejä, tilapäisiä häiriöitä ja puutteita.

Komissio ehdottaa yhteistä mallia muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksi

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 17.2.2022 13.54
Tiedote 29/2022

Euroopan komissio ehdotti 14.12. asetusta muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksi. Asetuksen myötä kaikilla EU-mailla olisi välineellistämistilanteissa mahdollisuus poiketa tietyistä säädöksistä, jotka koskevat unionin turvapaikkamenettelyä, turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja paluuta. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotukseen eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 17.2.

Ehdotuksen tavoitteena on luoda pysyvä oikeudellinen kehys muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksi. Välineellistämisen tilanteet määriteltäisiin Schengenin rajasäännöstössä. Tällaisessa tilanteessa EU:n ulkopuolinen maa yllyttää ihmisiä unionin alueelle aktiivisesti rohkaisten tai järjestäen tätä liikehdintää oman alueensa kautta ulkorajalle. Toiminnan tavoitteena on aiheuttaa epävakautta unionissa tai jossakin jäsenmaassa.

Komission ehdotus sisältää käytännössä samat toimet, jotka sisältyvät aiempaan ehdotukseen väliaikaisista hätätoimenpiteistä Latvian, Liettuan ja Puolan hyväksi. Niillä voitaisiin poiketa kolmesta unionissa vielä neuvoteltavana olevasta säädöksestä, jotka ovat menettelyasetus sekä uudistetut vastaanottodirektiivi ja paluudirektiivi. 

  1. Määräaikaa turvapaikkahakemuksen rekisteröinnille voitaisiin pidentää neljään viikkoon.
  2. Tietyin edellytyksin kaikkiin hakijoihin voitaisiin soveltaa niin sanottua rajamenettelyä. Se tarkoittaa, että heidän hakemuksensa voitaisiin käsitellä rajalla tai sen läheisyydessä. 
  3. Aineelliset vastaanotto-olosuhteet voitaisiin rajata perustarpeisiin, joilla tarkoitetaan ruokaa, vettä, vaatteita, riittävää terveydenhoitoa ja tilapäistä majoitusta hakemuspäivästä lukien.
  4. Paluumenettelyyn ei sovellettaisi EU:n paluudirektiiviä, vaan siitä voitaisiin päättää kansallisesti.

Jäsenvaltioilla ei olisi velvollisuutta ottaa toimia käyttöön, vaan ne voisivat harkintansa mukaan pyytää tätä mahdollisuutta komissiolta. Ne voisivat myös pyytää komissiolta muiden jäsenvaltioiden tukea tilanteen hallintaan.

Valtioneuvosto kannattaa selkeää oikeudellista kehystä

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:ssa määritellään selkeästi turvapaikka- ja paluumenettelyä sekä vastaanotto-olosuhteita koskevat oikeudelliset puitteet, joissa jäsenvaltiot voivat välineellistämistilanteissa toimia. Jokaisessa prosessin vaiheessa on oltava selvää, mitä jäsenvaltiolta edellytetään ja mitkä ovat turvapaikanhakijan oikeudet ja velvollisuudet.

Valtioneuvosto hyväksyy ehdotukset tiettyjen vähimmäisehtojen täyttyessä. Se painottaa, että myös välineellistämistilanteissa on varmistettava yksilön mahdollisuus hakea turvapaikkaa. Hakemukset on tutkittava yksilöllisesti, ja hakijoilla on oltava käytössään riittävät oikeusturvakeinot. 

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeudet ja erityistarpeet sekä lapsen etu on huomioitava kaikissa vaiheissa. Aineellisten vastaanotto-olosuhteiden täytyy kattaa vähintään perustarpeet. Säilöönoton tulee olla viimesijainen toimenpide, ja palautuskiellon periaatetta on kunnioitettava täysimääräisesti.

Valtioneuvosto korostaa, että poikkeustoimien rinnalla on jatkettava myös työtä yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. Järjestelmää on kehitettävä tavalla, joka mahdollistaa jäsenmaille tehokkaat, oikeasuhtaiset ja nykyistä joustavammat keinot vastata muuttuviin tilanteisiin. Neuvotteluissa voidaan tarpeen mukaan edetä eri tahtiin eri ehdotusten osalta. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin pyrittävä siihen, että kaikkia muuttoliikkeen kriisi- ja poikkeustilanteita koskeva sääntely on johdonmukaista ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.

Asetus parantaisi EU-maiden varautumista

Komission ehdotuksen taustalla ovat erityisesti Valko-Venäjän toimet, jotka syksyllä 2021 suuntautuivat Puolaan, Latviaan ja Liettuaan. Vastaava tilanne on mahdollinen muillakin EU:n ulkorajoilla. EU:n ulkopuoliset valtiot voivat pyrkiä käyttämään muuttoliikettä omien poliittisten tavoitteidensa edistämiseen ja näin horjuttamaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden vakautta. 

Ehdotetulla asetuksella tavoitellaankin parempaa varautumista. Tavoitteena on parantaa unionin jäsenvaltioiden mahdollisuuksia vastata muuttoliikkeen välineellistämisen tilanteisiin inhimillisellä, asianmukaisella ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

Asetuksesta pyritään sopimaan EU:ssa mahdollisimman nopeasti. Myös laajempi poliittinen keskustelu muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamisesta jatkunee tiiviisti alkuvuonna 2022 eri neuvostokokoonpanoissa.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Kukka Krüger, p. 0295 488 270, [email protected]

 
Sivun alkuun