Hyppää sisältöön

Osatyökykyisiä tarvitaan työmarkkinoille

työ- ja elinkeinoministeriö
Tuula Haatainen
Julkaisuajankohta 16.2.2022 10.58
Kolumni
Työministeri Tuula Haatainen

Laajan Työkykyohjelman toimenpiteet tukevat osatyökykyisten työllistymistä monin eri tavoin. Työkyvyn edistämisen lisäksi tarvitaan lukuisia politiikkatoimia sekä työnantajien tietoisuuden lisäämistä tuesta, jotta osatyökykyisten työllisyys paranee.

Meillä on Suomessa paljon pitkäaikaistyöttömiä, samalla kun työnantajat tarvitsevat työntekijöitä. Pulaa on monien alojen osaajista. Yksi keino kohtaanto-ongelmaa ratkottaessa on saada kaikki työtä haluavat ja työhön kykenevät osatyökykyiset töihin. Tähän joukkoon kuuluu arviolta 65 000 ihmistä, eli noin ikäluokan verran mahdollista työvoimaa. Joukko ei tietenkään ole yhtenäinen ja heidän työllistymiseensä liittyvät hankaluudet työmarkkinoilla voivat olla pieniä tai isoja. Osatyökykyisissä on hyvin monenlaista osaamista, koulutustaustaa ja työhistoriaa.

Osittainen työkyky tarkoittaa sitä, että henkilöllä on työkykyä. Moni osatyökykyinen pystyy tekemään – ja tekee –itselleen sopivaa työtä sataprosenttisesti. Osa tarvitsee työn mukauttamista tai muuta tukea. On hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi työkyvyttömyysetuutta osaetuutena saavista henkilöistä jopa 80 prosenttia käy Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan töissä. Myös työnantajat tarvitsevat tietoa ja tukea palkatakseen osatyökykyisen töihin.

Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta

Työllä on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kestävyyden näkökulmasta on tärkeää saada kaikkien työpanos käyttöön. Meidän on myös vastattava kansainvälisistä velvoitteistamme. Olemme sitoutuneet toimeenpanemaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuksen mukaan perus- ja ihmisoikeuksien kokonaisuuteen kuuluu myös osallisuus työelämään. 

Ei siis riitä, että edistetään vain osatyökykyisten työkykyä. Tarvitaan myös politiikkatoimia, joilla tämä työkyky otetaan käyttöön työmarkkinoilla. Työkykyohjelma, joka on työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen kokonaisuus, yhdistää työvoimapolitiikan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan toimenpiteitä uudesta näkökulmasta. Ohjelma on osa työpolitiikkaa, mutta ilman sosiaalipolitiikkaa – erityisesti etuusjärjestelmää ja monialaista palvelujärjestelmää – lopputulokset jäävät vajaiksi. Sama pätee toisin päin. Jatkossa saamme toivottavasti myös koulutuspolitiikan vahvemmin mukaan.

Osatyökykyisten työllistymistä on edistetty useilla hallituskausilla. Vaikka osatyökykyisten tilanne työmarkkinoilla on vähitellen parantunut, on heidän työllisyysasteensa edelleen jopa viidenneksen muita työikäisiä alhaisempi. 

Osatyökykyisten työllistymisen ongelmat ovat pitkälti tiedossa. Vanhojen konstien lisäksi tarvitaan ihan uudenlaisia ratkaisuja ja pitkäjänteistä sitoutumista toimenpiteisiin. Yhtä olennaista on, että sekä työvoimapalveluja että työkyvyn tuen palveluja kehitetään pitäen mielessä osatyökykyisten itsensä toiveet ja tarpeet. Lisäksi kehitystyö on tehtävä meneillään olevat uudistukset huomioiden ja niihin kytkien. 

Tällaisia uudistuksia ovat erityisesti pohjoismaisen työnhaun malli, työvoimapalvelujen siirto kuntiin vuonna 2024, tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukset hyvinvointialueilla sekä sosiaaliturvaa, palkkatukea ja kuntoutusta koskevat uudistukset. 

Työllisyyspolitiikan keinovalikoima monipuolistuu Sanna Marinin hallituskaudella

Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä valtion kokonaan omistamasta uudesta erityistehtäväyhtiöstä, Työkanava Oy:stä. Työkanava työllistäisi suoraan kaikkein vaikeimmin työllistyviä osatyökykyisiä ihmisiä. Hallituksen tavoite on, että yhtiö aloittaisi toimintansa tämän vuoden kuluessa.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on aloittanut toimintansa viime syksynä. Tavoite on saada Suomeen lisää yhteiskunnallisia yrityksiä ja edistää samalla osatyökykyisten työllisyyttä. Osaamiskeskus tarjoaa apua ja neuvontaa maksutta kaikille yhteiskunnallisille yrityksille tai yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneille yritysmuodosta riippumatta. Työtä ohjaavat hallituksen yhteiskunnallisten yritysten strategia ja EU:n komission uuden yhteisötalouden toimintasuunnitelman toimeenpano.

Lain mukaan hankintatoimessa voidaan käyttää työllisyyteen ja työllistymisen edistämiseen liittyviä tekijöitä hankintaehdoissa tai hankintakriteereissä. Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelma on Työkykyohjelman lisäksi osa Hankinta-Suomi -strategian toimeenpanoa.

TE-toimistoihin on palkattu tällä hallituskaudella lisää työkykykoordinaattoreita. Heidän tehtävänsä on saada työvoiman kysyntä osumaan entistä useammin osatyökykyisiin työnhakijoihin. Tämä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä työnantajien ja yritysten kanssa. Samaa tavoitellaan kahdeksassa TE-palvelupilotissa eri puolilla Suomea. Niissä parannetaan erityisesti rekrytointipalvelujen osuvuutta osatyökykyisille. Väliarviointien mukaan entistä tiiviimpi yhteistyö henkilöasiakkaiden ja työnantajien kanssa on jo kantanut hedelmää.

Kaikkein keskeisintä on kuitenkin asennemuutos, jota työmarkkinoilla tarvitsemme. Työvoimapulan keskellä suomalainen työelämä ja rekrytoijat eivät voi sulkea silmiään yhdeltä työntekijäryhmältä, joka olisi valmiina töihin.

Tuula Haatainen
työministeri