Selvitys kartoittaa uusiutuvan vedyn käytön edistämistä teollisuudessa
Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut AFRY Oy:ltä tilaamansa selvityksen, joka kartoittaa keinoja edistää vedyn ja vedyn jatkojalosteiden käyttöä teollisuudessa EU:n uuden uusiutuvan energian direktiivin (RED III) mukaisesti. Selvityksen tuloksia hyödynnetään direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.
Direktiivi sisältää uuden teollisuudelle asetetun tavoitteen nostaa muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden (ns. RFNBO-polttoaineet) osuus teollisuuden vedyn kokonaiskäytöstä vähintään 42 prosenttiin vuoteen 2030 ja 60 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Selvitys tuotti tietoa vaihtoehdoista direktiivin teollisuuden RFNBO-polttoaineiden tavoitteiden toimeenpanon tueksi. Nykyinen direktiivin tavoitteen mukaisen RFNBO-polttoaineiden käyttö teollisuudessa jää Suomessa vielä melko vähäiseksi, mutta suunnitteilla on useita uusia teollisia laitoksia ja investointeja, joissa vähäpäästöisellä tai uusiutuvalla vedyllä on keskeinen rooli. Selvitys osoittaa, että teollisuudella ei ole riittäviä kannustimia siirtyä kalliimpiin RFNBO-vaihtoehtoihin, jos päästövähennyksiä voidaan saavuttaa muilla tavoin kustannustehokkaammin.
Uusiutuva vety vie teollisuutta kohti ilmastotavoitteita – mutta millä hinnalla?
Selvityksessä toteutettujen skenaariotarkastelujen johtopäätöksenä on, että teollisuuden vedynkäyttö voi kasvaa huomattavasti uusien investointien ansiosta, mutta teollisuuden RFNBO-polttoaineiden käyttö ei kuitenkaan toteudu ilman poliittista ohjausta. Skenaariosta riippuen merkittävät ohjauskeinot voivat olla tarpeen, jotta tavoitteet saavutetaan. Vaihtoehtoina esiin nousevat erilaiset tukimekanismit ja velvoitteet, sekä näiden yhdistelmät:
- Velvoitteet teollisuuden RFNBO-polttoaineiden loppukäytön osuudelle: Pakollisten osuustavoitteiden avulla voitaisiin lisätä RFNBO-polttoaineiden käyttöä teollisuudessa, mutta velvoitteista aiheutuva kustannusten nousu voi heikentää tuotteiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja ohjata investointeja muualle. Yritykset tarvitsevat riittäviä kannustimia ja tukitoimia, jotta siirtyminen RFNBO-polttoaineiden käyttöön ei heikentäisi kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
- Tukimekanismit teollisuuden RFNBO-polttoaineiden käytölle: Esimerkiksi tuotantoon tai loppukäyttöön kohdistuvat tuet voisivat madaltaa RFNBO-polttoaineiden korkeamman hinnan aiheuttamia kustannuksia. Tuki-instrumentit olisi kuitenkin kohdennettava tarkasti, jotta ne ovat riittäviä lisäkustannusten kattamiseen eri teollisuuden aloilla, houkuttelevat uusia investointeja ja varmistavat teollisuuden kilpailukyvyn.
- Yhteensovitetut EU-tason ratkaisut: Selvitys suosittaa, että Suomen linjaukset ovat johdonmukaisia muiden maiden toimien kanssa. Mahdolliset valtioiden väliset sopimukset tai tikettikauppajärjestelmät voivat tukea tavoitteiden saavuttamista, mutta edellyttävät erillisiä neuvotteluja.
Selvityksen mukaan direktiivin mukaiset teollisuuden RFNBO-polttoaineiden tavoitteet voitaisiin saavuttaa muun muassa ohjauskeinoilla, jotka loppukäyttöön suunnattujen velvoitteiden ja riittävien valtiontukien yhdistelmänä ohjaisivat RFNBO-polttoaineiden teollista käyttöönottoa heikentämättä teollisuuden kilpailukykyä. Selvityksessä korostetaan, että mahdollisten ohjauskeinojen taloudelliset vaikutukset voivat olla huomattavia. Jos uusiutuvan vedyn käyttöä tuetaan oikein mitoitetuilla toimilla, tuloksena voi olla uusiin vetytalouden investointeihin perustuva teollisuuden kasvu ja myönteisiä vaikutuksia verotuloihin. Jos ohjauskeinot jäävät riittämättömiksi ja/tai ovat teollisuuden kilpailukykyä heikentäviä, on olemassa riski teollisuuden siirtymisestä ulkomaille.
Selvitys korostaa, että direktiivin teollisuuden RFNBO-polttoaineiden tavoitteiden määritelmiin ja laskentaperusteisiin liittyy edelleen tulkinnanvaraisuuksia. Ohjaustoimenpiteitä suunnitellessa tulisi olla käytössä ajantasainen näkemys näistä tulkinnoista. Lisäksi tarvittavia politiikkatoimia suunnitellessa tulisi huomioida myös muut teollisuuden RFNBO-polttoaineiden tavoitteita edistävät toimet. Uusien investointihankkeiden toteutuminen riippuu paitsi taloudellisista kannustimista myös laajemmin teollisuuden toimintaympäristöstä, kuten luvituksen sujuvuudesta ja riittävistä sähkömarkkinaresursseista.
AFRY toteutti kysely- ja haastattelututkimuksen vedyn nykyisille ja mahdollisille uusille käyttäjille sekä alan etujärjestöille. Lisäksi raportti perustuu julkisiin lähteisiin ja AFRY:n asiantuntijaryhmän näkemyksiin. Työn aikana AFRY on kuullut myös TEM:n asiantuntijaryhmän näkemyksiä. Tarkoituksena oli luoda ajantasainen katsaus direktiivin uuden tavoitteen mukaisen vedyn käytöstä teollisuudessa ja ohjauskeinojen mahdollisuuksista direktiivin kansallisen toimeenpanon tueksi.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Tuula Savola, TEM, p. 0295 047133
erityisasiantuntija Harri Haavisto, TEM, p. 0295 047059
projektipäällikkö Elias Länsisalo, AFRY Management Consulting Oy, p. 040 8205752