Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista – lakimuutokset voimaan tammikuussa 2022

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 18.11.2021 13.48
Tiedote
Kuvassa kaksi henkilöä kättelee sopimuksen merkiksi

Perusteettomat kilpailukieltosopimukset rajoittavat työntekijöiden mahdollisuuksia liikkua työmarkkinoilla, mikä jäykistää työmarkkinoita. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämät lakimuutokset, joiden tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia. Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta myös kilpailukieltosopimuksista, jotka ovat alle kuuden kuukauden pituisia.

Kilpailukieltosopimusten tekemiseen on oltava erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta 

  • tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan kanssa tai 
  • harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.

– Olen tyytyväinen, että jatkossa kilpailukieltosopimukset kohdentuvat paremmin. Kilpailukieltosopimuksia on käytetty rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei. Tämä on vastoin työsopimuslain säännöksiä, toteaa työministeri Tuula Haatainen.

– Muutos edistää myös työvoiman liikkuvuutta, kun tarpeettomat kilpailukieltosopimukset eivät rajoita työpaikan vaihtamista, työministeri Haatainen sanoo.

Valtioneuvosto käsitteli istunnossaan 18.11.2021 eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laista, jossa säädettäisiin nykyistä laajemmasta korvausvelvollisuudesta, korvauksen maksamisen ajankohdasta sekä työnantajan oikeudesta irtisanoa sopimus. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen.

Uusi sääntely koskee yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin myös kilpailukieltosopimuksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Uusi sääntely ei tule sovellettavaksi vanhaan kilpailukieltosopimukseen, jos työnantaja on jo maksanut joko kokonaan tai osittain nykyisen lainsäädännön mukaisen kohtuullisen korvauksen yli kuusi kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta. Työnantaja voi siirtymäajan aikana irtisanoa vanhan kilpailukieltosopimuksen ja välttyä siten uuden lain mukaiselta korvausvelvollisuudelta.

Kilpailukiellon pituus vaikuttaa korvauksen määrään

Kilpailukielto voidaan jatkossakin tehdä enintään vuodeksi. Siitä on maksettava korvaus, jonka suuruus riippuu työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta.

  • Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta.
  • Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.

Laissa ei ole tällä hetkellä säädetty ajankohdasta, jolloin korvaus tulee maksaa. Jatkossa korvaus tulee maksaa pääsääntöisesti rajoitusajan aikana ja työsuhteen aikana noudatetun palkanmaksukäytännön mukaisesti.

Uutta on myös se, että työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana, jos olosuhteet muuttuvat. Tällöin tulee noudattaa irtisanomisaikaa, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 0295 047 372
johtava asiantuntija Seija Jalkanen, TEM, p. 029 504 8952
erityisasiantuntija Johanna Ylitepsa, TEM p.  029 506 4207

 
Sivun alkuun