Addis Abeba on Afrikan diplomatian keskus
Suomen Addis Abeban -suurlähettiläs Outi Holopainen kuvailee arkipäivää Etiopiassa ajoittain jännitteiseksi, mutta samalla myös erittäin antoisaksi. Afrikan unionin päämaja on Addis Abebassa, minkä myötä kaupunki on eräänlainen Afrikan diplomatian keskus.
Miten kuvailisit Etiopian tämänhetkistä tilannetta?
Pääkaupungissa Addis Abebassa arkielämä on melko normaalia, vaikka Etiopian pohjoisosissa konflikti on jatkunut jo kaksi vuotta. Viime viikkoina on nähty myönteisiä askeleita rauhan suuntaan, mutta tilanne on edelleen herkkä.
Nyt turvallisuustilanne on huomattavasti parempi kuin vuosi sitten. Silloin jouduimme lähettämään suurlähetystön työntekijöitä ja heidän perheenjäsenensä joksikin aikaa Suomeen.
Pohjois-Etiopian konflikti on valitettavasti vaikuttanut myös ilmapiiriin ja paikallisten asenteisiin. Aistimme sen täällä pääkaupungissa asti. Välillä kuulemme kadulla huuteluja, että ulkomaalaisia ei täällä kaivata, eikä Etiopia tarvitse ulkopuolisia selvittääkseen asioitaan. Tietyt tahot haluavat nähtävästi ruokkia länsimaista kielteistä kuvaa.
Minkälaista yhteistyötä Suomi tekee Etiopian kanssa?
Suomella ja Etiopialla on pitkä yhteinen historia. Yhteistyötä on tehty jo 1960-luvulta asti, ja kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys on tuottanut tuloksia. Etiopian tukeminen kohti vakautta ja taloudellista ja sosiaalista kehitystä on myös Suomen oman edun mukaista.
Keskeinen kokonaisuus yhteistyössämme on maaseudun kehittäminen. Yli 70 prosenttia etiopialaisista saa edelleen elantonsa maataloudesta.
Etiopiassa valtio omistaa viljelymaat, mutta on tärkeää, että maanviljelijöillä on hallintaoikeus maahan. Suomi on ollut kehittämässä sähköistä maarekisteriä ja luonut toimivan mallin rekisteröinnille.
Käytännössä tämä tarkoittaa maanviljelijöiden aseman vahvistumista ja kiinnostusta kehittää omaa elinkeinoa. Digitaalinen rekisteri mahdollistaa hallintaoikeuden hyödyntämisen esimerkiksi pankissa lainavakuutena.
Toisena painopistealueena ovat vesihuolto ja sanitaatio. Tärkeä ulottuvuus on paikallisten yhteisöjen sitouttaminen huolehtimaan itse vesipisteiden ja käymälöiden toimivuudesta. On itsestään selvää, että koronapandemia osaltaan alleviivasi tämän sektorin kehittämisen ajankohtaisuutta.
Kolmas pilari yhteistyössämme on opetussektori ja erityisesti vammaisten lasten koulunkäyntimahdollisuuksien parantaminen. Olen kuullut kiitosta paikallisilta yhteistyökumppaneilta, jotka ovat sanoneet, että ilman Suomen tukea moni vammainen lapsi ei kävisi koulua. Vammaisinkluusio, samoin kuin naisten ja tyttöjen oikeudet, ovat muutenkin läpileikkaavasti mukana yhteistyössämme.
Millaisena näet Etiopian tulevaisuuden?
Etiopiassa on paljon potentiaalia, kuten nuori ja osittain hyvin koulutettu väestö, luonnonvaroja ja paljon kiinnostusta kehittää uusiutuvan energian tuotantoa. Kaikkein tärkeintä olisi saada maahan pysyvä rauha ja vakautta. Etiopiassa otettiin monta askelta oikeaan suuntaan ennen maan pohjoisosan konfliktia ja koronapandemian vuosia. Nyt pitäisi päästä palaamaan tuolle positiivisen kehityksen tielle.
Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Etiopiassa?
Olen vaikuttunut etiopialaisten sinnikkyydestä ja ponnistelusta eteenpäin elämässä. Olen kuullut innostavia elämäntarinoita. Mitä vaatimattomimmista olosuhteista on ponnistettu suuriin tekoihin ja menestykseen eri elämän alueilla; puhutaan sitten yritysmaailmasta, taiteesta, tieteestä tai vaikkapa etiopialaisista huippu-urheilijoista.
Mitä voimme oppia etiopialaisilta?
Voisimme omaksua etiopialaisilta tyyneyttä ja sinnikkyyttä vastoinkäymisten edessä. Samoin voisimme oppia suhteellisuudentajua ja valittaa vähän vähemmän pienistä asioista.
Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumisia maista, jotka ovat Suomen keskeisiä kehitysyhteistyön kumppaneita.
Teksti: Karoliina Romanoff