EU-ministerivaliokunnassa EU:n kriisivalmiuden ja Euroopan aseteollisuuden kehittäminen

EU-ministerivaliokunta kokoontui perjantaina 3. toukokuuta ja täydensi aiempia kantojaan koskien EU:n kriisivarautumisen ja resilienssin vahvistamista. Ministerivaliokunta käsitteli myös Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista sekä linjasi Suomen kantoja kahteen ministerineuvoston kokoukseen.

Euroopan kokonaisturvallisuuden edistäminen on yksi hallituksen EU-politiikan avaintavoitteista ja Suomen aloite unionin varautumisstrategiasta on saanut hyvän vastaanoton EU-kumppaneiden keskuudessa. Maaliskuun Eurooppa-neuvostossa EU-maiden johtajat antoivat komissiolle tehtäväksi ehdottaa EU:lle varautumisstrategiaa. Tähän liittyen puheenjohtajamaa Belgia laatii neuvoston päätelmiä horisontaalisesta kriisinhallinnasta. Osana valmistautumista näihin neuvotteluihin sekä jatkaakseen vaikuttamista tulevan Euroopan komission ohjelmaan EU-ministerivaliokunta täydensi kokouksessaan aiempia kannanottojaan. Ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan, että Suomi pitää erityisen tärkeänä edistää EU:n varautumista sekä kriisitoiminnan kokonaisvaltaista, koordinoitua ja kaikki uhat kattavaa lähestymistapaa. EU-tason kokonaisturvallisuuden vahvistamisen ja varautumisunionistrategian luomisen tärkein tavoite tulisi olla EU:n ja sen jäsenvaltioiden varautumisen tason parantuminen. Suomen yhteistoimintaan perustuva kokonaisturvallisuuden toimintamalli tarjoaa hyviä periaatteita EU:n varautumisen ja kriisitoiminnan vahvistamiselle. Suomi huomauttaa, että jokainen jäsenvaltio on vastuussa omasta varautumisestaan ja huoltovarmuudestaan. EU-tason toimilla tulee täydentää ja vahvistaa kansallisia rakenteita tarpeelliseksi katsotulla tavalla ilman, että kansallisia rakenteita heikennetään. 

EU-ministerivaliokunta käsitteli myös komission maaliskuussa julkaisemaa EU:n puolustusteollista strategiaa sekä asetusehdotusta Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta. Niiden tarkoituksena on lisätä EU-maiden yhteishankintoja ja – hankkeita sekä kasvattaa eurooppalaisten tuotteiden osuutta EU-maiden hankinnoissa. Suomi katsoo, että on tärkeää tukea unionin puolustusvalmiutta myös vahvistamalla Euroopan puolustusteollista pohjaa. 

EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja seuraaviin neuvoston kokouksiin:
•    Ulkoasiainneuvosto (kehitys) (7.5.)
•    Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (7.5.)

Ulkoasiainneuvosto kokoontuu kehitysministerikokoonpanossa. Neuvoston aiheita ovat Ukraina, Palestiina sekä EU:n toiminta hauraissa konteksteissa.

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto käsittelee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. Neuvosto hyväksyy päätelmät naisten taloudellisesta voimaannuttamisesta ja keskustelee yhdenvertaisuusdirektiivistä sekä naisista julkisessa elämässä. 

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 07 33, valtioneuvoston kanslia

EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston verkkosivulla.