EU-ministerivaliokunnassa EU:n puolustusyhteistyötä ja taloudellista turvallisuutta

EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 1. maaliskuuta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä taloudelliseen turvallisuuteen liittyviä asioita. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja kolmeen ministerineuvoston kokoukseen.

EU-ministerivaliokunta hyväksyi Suomen vuosittaisen kansallisen toimeenpanosuunnitelman koskien pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY) eli EU-maiden yhteistyötä puolustusalalla.  Suunnitelmassaan Suomi raportoi siitä, miten se on edistänyt sitoumuksiaan vuonna 2023 sekä esittää suunnitelmiaan vuosille 2024 ja 2025. Suomi on jäsenenä 8 projektissa ja tarkkailijana 15 projektissa sekä yhden PRY-projektin koordinaattorina. Osana suunnitelmaa maat antavat joka toinen vuosi poliittisen julistuksen kansallisten toimiensa kehittämisestä. Suomi korostaa omassa julistuksessaan tarvetta vahvistaa ja syventää EU:n puolustusta kokonaisvaltaisesti huomioiden entistä vahvemmin synergiat ja yhteensopivuuden Naton tavoitteiden kanssa. Suomi toteaa Nato-jäsenyyden muuttaneen Suomen puolustuspolitiikkaa perustavanlaatuisesti ja tarjoavan uusia mahdollisuuksia PRY:n piirissä.
 
EU-ministerivaliokunta hyväksyi myös E-kirjeen, jossa arvioidaan PRY:tä laajemmin. PRY-maat arvioivat yhdessä vuonna 2025 päättyvää PRY-jaksoa tämän ja ensi vuoden aikana ja antavat strategista ohjausta seuraavaan jaksoon. Suomi katsoo, että yhteistyötä on tärkeää tiivistää etenkin puolustusteollisuuden ja tuotekehittelyn, sotilaallisen liikkuvuuden, hybridi- ja kybervalmiuksien sekä yhteisten nopean toiminnan joukkojen osalta. Suomi katsoo, että tulevassa arvioinnissa on huomioitava turvallisuustilanteen huomattava heikentyminen, erityisesti Venäjän uhan kehittyminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi tukee Euroopan puolustusyhteistyön syventämistä. 
 
EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös Euroopan komission tammikuussa julkaisema tiedonanto viidestä aloitteesta EU:n taloudellisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU kehittää taloudellisen turvallisuuden strategiaa suurvaltakilpailu, geopoliittinen vastakkainasettelu ja muuttunut toimintaympäristö huomioiden. EU:n taloudellista turvallisuutta on tärkeää kehittää EU:n omista lähtökohdista rakentaen samalla yhteistyötä saman mielisten kumppanien kanssa. Suomi katsoo, että taloudellisen turvallisuuden tulee perustua EU:n omien vahvuuksien kehittämiselle ja strategisen kilpailukyvyn vahvistamiselle.
 
EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja seuraaviin neuvoston kokouksiin: 

• Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 4. – 5.3.
• Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (energia) 4.3.
• Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat ja teollisuus) 7.3.

Sisäministerien kokouksen keskeisimpiä aiheita ovat Schengen-alueen tilanteen arviointi sekä eurooppalaisen raja- ja merivartiostoa koskevan (nk. Frontex-asetuksen) arviointi. Ministerit keskustelevat myös muuttoliikkeen ulkoisesta ulottuvuudesta sekä Lähi-idän konfliktin ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksista EU:n sisäiselle turvallisuudelle.
 
Oikeusministerit keskustelevat ihmissalakuljetuksen torjumisesta ja ennaltaehkäisemisestä sekä järjestäytyneestä rikollisuudesta. Esillä on myös oikeudelliset toimet Venäjän rankaisemiseksi sen Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan aikana tekemistä rikoksista.
 
Energianeuvoston on tarkoitus saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys komission ehdotuksesta neuvoston suositukseksi, joka koskee koordinoitujen kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteiden jatkamista. Ministerit keskustelevat myös toimitusvarmuudesta ja varautumisesta ensi talveen. Lisäksi ministerit keskustelevat joustavuudesta energiasiirtymän keskeisenä työkaluna.
 
Sisämarkkinat- ja teollisuuspolitiikka –kokoonpanossa kokoontuva kilpailukykyneuvosto keskustelee asetusehdotuksesta, joka koskee maksuviivästysten torjumista kaupallisissa toimissa. Lisäksi keskustellaan sisämarkkinoiden tilanteesta sekä sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn vuosiraportista.
 
Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 07 33, valtioneuvoston kanslia
 
EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.