EU-ministerivaliokunta keskusteli Suomen ennakkovaikuttamisen etenemisestä

EU-ministerivaliokunta kävi kokouksessaan keskiviikkona 19. kesäkuuta keskustelun Suomen ennakkovaikuttamisesta sekä suomalaisten määrän lisäämisestä EU-tehtävissä. Lisäksi ministerivaliokunta keskusteli unionin laajentumisnäkymistä ja linjasi Suomen kantoja tuleviin neuvoston kokouksiin.

Suomen EU-politiikan keskeisimpiä tavoitteita ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. Yleisellä tasolla näistä teemoista on melko laajasti jaettu näkemys jäsenmaiden välillä, erityisesti turvallisuuden ja kilpailukyvyn osalta.
 
Hallituskauden aikana on laadittu kymmeniä vaikuttamispapereita ja kirjeitä sekä Suomena että yhdessä muiden samanmielistenmaiden kanssa. Suomi on edistänyt EU-tavoitteita sekä poliittisella että virkatasolla lukuisissa tapaamisissa komissaarien, muiden maiden ministereiden ja virkajohdon kanssa.

Tammikuussa 2024 hallitus hyväksyi ohjelmansa mukaisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen ennakkovaikuttamisen järjestämisestä ja ennakoivasta kannanmuodostuksesta. Periaatepäätöksen mukaan EU-ministerivaliokunnassa käydään keväisin seurantakeskustelu EU-ennakkovaikuttamisesta.

EU-ministerivaliokunta sai tilannekatsauksen suomalaisten määrästä ja sijoittumisesta EU-tehtävissä. Ministerivaliokunta kävi myös keskustelun toimista, joilla suomalaisten määrää EU-tehtävissä voidaan lisätä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu suomalaisten virkamiesten EU-tehtäviin pääsyn edistäminen sekä valtionhallinnon virkamiesten EU-osaamisen tukeminen. EU-rekrytointien edistäminen on osa Suomen EU-vaikuttamistyötä. Toimia suomalaisten rekrytointien edistämiseksi on tehostettu sekä Suomessa että Brysselissä. Virkamiesten ohella nuoret ja opiskelijat ovat keskeinen kohderyhmä. 

Komissio antoi 20.3.2024 tiedonannon laajentumista edeltävistä uudistuksista ja politiikkojen uudelleentarkastelusta. EU-ministerivaliokunta kävi keskustelun Suomen näkemyksistä unionin laajentumiseen ja sen sisäisiin uudistustarpeisiin. Suomi näkee, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa laajentumispolitiikka on nähtävä kiinteänä osana EU:n ja hakijamaiden turvallisuuden parantamista. Suomi katsoo, että EU:n toimintaa on tehostettava ensisijaisesti nykyisten perussopimusten puitteissa. Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus sopia siitä, miten tätä EU:n sisäistä uudistustyötä viedään tulevina vuosina eteenpäin. 

EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja seuraaviin neuvoston kokouksiin:

• Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (sosiaalipolitiikka ja terveys) 20.-21.6.
• Euroryhmä 20.6. ja talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (ecofin) 21.6.
• Ulkoasiainneuvosto 24.6.
• Yleisten asioiden neuvosto 25.6.
• Maatalous- ja kalastusneuvosto 24.6.

Työllisyys- ja sosiaaliministerit pyrkivät saavuttamaan yleisnäkemys eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistamisesta. Työllisyys- ja sosiaaliministerit käyvät myös keskustelun sisämarkkinoiden sosiaalisesta ulottuvuudesta. Neuvoston on tarkoitus vahvistaa La Hulpen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulevaisuudesta sekä hyväksyä neuvoston päätelmät eläkkeiden riittävyydestä ja päätelmät työmarkkina-, koulutus- ja sosiaalipolitiikoiden roolista selviytymiskykyisten talouksien kannalta.

Terveysministerit käsittelevät edistymisraportin lääkelainsäädännön uudistuksesta (lääkepaketti) ja käyvät keskustelun lääkepaketin kannustinjärjestelmästä. Neuvoston on tarkoitus hyväksyä suositus rokotteilla ehkäistävistä syövistä sekä päätelmät Euroopan terveysunionin tulevaisuudesta. Suomi voi hyväksyä neuvoston suosituksen ja päätelmät.

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto jatkaa keskustelua Euroopan komission 8.12.2022 antamista ehdotuksista neuvoston direktiiviksi ja asetuksiksi, joilla nykyaikaistettaisiin arvonlisäverojärjestelmää. Neuvoston on tarkoitus käydä keskustelua Venäjän keskuspankin pysäytetyistä varoista muun muassa 13.-15.6.2024 pidettävän G7-huippukokouksen annin pohjalta.

Euroryhmässä ovat esillä euron kansainvälinen rooli ja IMF Artikla IV –konsultaatio euroalueella. Euroryhmän laajennetun kokoonpanon asialistalla on euroalueen kilpailukyky, erityisesti teollisuuspolitiikka ja markkinoiden integraatio.

Ulkoasiainneuvoston aiheina ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Lähi-idän tilanne, Länsi-Balkan, Georgia ja Suurten järvien alue.

Yleisten asioiden neuvosto jatkaa 27.–28. kesäkuuta järjestettävän kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelua keskustelemalla Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Neuvoston asialistalla on myös kuuleminen EU:n arvojen kunnioittamisesta Unkarissa. 

Komissio esittelee maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 24.6.2024 tiedonantonsa kestävästä kalastuksesta EU:ssa. Kokouksessa pyritään hyväksymään neuvoston päätelmät maatalouden tulevaisuudesta EU:ssa. Neuvostossa tavoitellaan myös yleisnäkemystä koskien komission ehdotusta pysyvän metsäkomitean uudistamisesta.

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja viestinnän erityisasiantuntija Lauri Heikkinen p. 0295 160 034, valtioneuvoston kanslia

EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston verkkosivulla.