Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020 – turvallisuus ja globaali vastuunkanto kuuluvat yhteen
Valtioneuvosto on hyväksynyt tänään 29.10.2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja antanut sen eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.
Ulkoministeri Pekka Haavisto pitää tärkeänä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla vahvistetaan Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia tilanteessa, jossa toimintaympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. ”Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat vaativat yhteistä vastuunkantoa. Yhteisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin voidaan hakea tehokkaasti vain sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä.”
”Tavoitteenamme on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta, kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeussopimuksia kyseenalaistetaan ympäri maailmaa aiempaa enemmän. Tässä kontekstissa on merkityksellistä, että Suomen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa”, toteaa ministeri Haavisto.
Tärkeä tavoite on, että kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskuntien toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Tuotamme turvallisuutta ja osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi.
”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa määrittävät jatkuvuus, ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys. Tämä näkyy muun muassa siinä, että painopisteemme ovat pitkälti samat kuin vuoden 2016 selonteossa. Samaan aikaa ulkopolitiikkaa tehdään kuitenkin tässä ajassa – uusina painopisteinä ilmastonmuutos, digitalisaatio ja terveysturvallisuus”, ulkoministeri Haavisto sanoo.
Toimintaympäristön muutokset ja Suomen tavoitteet
Selonteossa on kaksi osaa: ensimmäinen on toimintaympäristö, joka on Suomen näkemys ulko- ja turvallisuuspoliittisesta maailmantilanteesta. Toimintaympäristöön vaikuttaa tällä hetkellä erityisesti suurvaltojen välisten suhteiden muutos. Suurvaltojen suhteet ovat monissa kysymyksissä kärjistyneet, mikä vaikeuttaa toimintaa kansainvälisessä sääntöpohjaisessa järjestelmässä. Samaan aikaan yksikään valtio ei pysty ratkaisemaan globaaleja haasteita yksin. Koronaviruspandemia on tehnyt yhteistyön tarpeen erityisen selväksi.
Selonteon toisessa osassa etsitään vastauksia siihen, miten toimintaympäristön muutoksiin tulee reagoida. Tavoitteitamme ovat ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön edistäminen, monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen, globaalin vastuun kantaminen ja rauhan rakentaminen. Näiden tavoitteiden alla on kaikkiaan kahdeksantoista painopistettä, joita toimeenpanemalla vahvistamme Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia.
Suomen toiminnassa korostuu ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittäminen. Tätä tavoitellaan vahvistamalla Euroopan unionin toimintakykyä, tiivistämällä pohjoismaista ja erityisesti Ruotsin kanssa tehtävää yhteistyötä, kehittämällä Nato-kumppanuutta ja hoitamalla kahdenvälisiä suhteita ja kumppanuuksia. Tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö on tärkeää myös yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämisessä.
Tavoittelemme monenkeskisen yhteistyön vahvistamista. Suomi korostaa sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän merkitystä, sen velvoitteiden kunnioittamista sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja sitovuutta. Keskeistä on nykyistä tehokkaampi YK-järjestelmä. Tuemme myös avointa ja oikeudenmukaista kauppaa. Vahvaa monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan myös siinä, että voimme täysimääräisesti hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Sama koskee arktista aluetta ja sitä, että alueen jännitteet eivät kasvaisi tilanteessa, jossa alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys edelleen korostuu.
Monimuotoistuvat ja luonteeltaan keskinäisriippuvaiset globaalit haasteet edellyttävä valtioilta yhä vahvempaa globaalia vastuunkantoa. Tähän tarpeeseen Suomi vastaa korostamalla ihmisoikeuksien, ilmastonmuutoksen hillinnän, globaalin terveysturvallisuuden, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen sekä muuttoliikekysymysten kokonaisvaltaisen ymmärtämisen merkitystä.
Suomen tavoitteena on myös rakentaa rauhaa. Tässä Suomi hyödyntää vahvaa rauhanvälitysosaamistaan. Kestävää rauhaa rakennetaan myös osallistumalla kriisinhallintaan. Vakautta ja turvallisuutta luodaan myös vahvistamalla asevalvonnan ja aseriisunnan sopimusjärjestelmiä sekä turvaamalla sopimusjärjestöjen toimintaedellytykset.
Laaja valmistelu
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein ohjausasiakirja. Se tarkentaa hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Eduskunta laatii valtioneuvoston tänään hyväksymästä selonteosta vielä oman mietintönsä.
Selonteon toimintaympäristökuvaus ohjaa monien muiden selontekojen ja strategioiden linjauksia. Valmisteilla on muun muassa puolustusselonteko, EU-selonteko, ihmisoikeusselonteko ja monia muita. ”Olemme usein käyttäneet juna-vertausta. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on junan veturi, jonka jälkeen tulevat muut vaunut, tässä tapauksessa joukko muita selontekoja ja strategiota”, ulkoministeri kuvailee.
Selonteon valmistelua on tehty laajassa yhteistyössä ministeriöiden, valtioneuvoston kanslian ja tasavallan presidentin kanslian kanssa. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta TP-UTVA on antanut työlle poliittisen ohjauksen. Eduskunta on osallistunut työhön ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustuselonteon laadinnan tarkasteluun erikseen asetetun parlamentaarisen seurantaryhmän kautta. Työtä on koordinoinut ulkoministeriö. Myös asiantuntijoiden ja kansalaisten kuuleminen on ollut tärkeää. Ulkoministeriö järjesti keväällä 2020 paneelikeskustelujen sarjan neljän yliopiston kanssa keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittista teemoista.