Valtioneuvoston toiminta
Valtioneuvostolla tarkoitetaan toisaalta pääministerin ja ministereiden muodostamaa yleistä hallintovaltaa käyttävää toimielintä eli Suomen hallitusta, ja toisaalta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä.
Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa ja on lakisääteisten ministerivaliokuntien puheenjohtaja.
Valtioneuvostossa on nykyisin 12 ministeriötä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.
Ministeriöt ovat:
- valtioneuvoston kanslia (VNK)
- ulkoministeriö (UM)
- oikeusministeriö (OM)
- sisäministeriö (SM)
- puolustusministeriö (PLM)
- valtiovarainministeriö (VM)
- opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)
- maa- ja metsätalousministeriö (MMM)
- liikenne- ja viestintäministeriö (LVM)
- työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)
- sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
- ympäristöministeriö (YM)
Ministeriön korkeimpana virkamiehenä toimii kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö johtaa ja valvoo ministeriön toimintaa. Ulkoministeriössä ja valtiovarainministeriössä kansliapäällikön virkanimike on valtiosihteeri.
Valtioneuvoston kansliaan voidaan nimittää pääministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna johtaa asioiden valmistelua, edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista sekä huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa.
Myös muuta ministeriä avustamaan voidaan nimittää ministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittisessa ohjauksessa ja asioiden valmistelussa. Hän avustaa ja edustaa ministeriä tämän ohjeiden mukaan poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU- ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa. Ministerien henkilökohtaisen luottamuksen varassa toimiva valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi. Valtiosihteerien tarve arvioidaan kunkin hallituksen muodostamisen yhteydessä. Ministeri voi määrätä valtiosihteerin toimimaan hänen sijaisenaan asioiden valmisteluun liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.
Lisäksi ministereillä on poliittisia erityisavustajia. Pääministerillä ja puolueiden puheenjohtajina toimivilla ministereillä on useampi avustaja. Lisäksi on ministeriryhmäkohtaisia erityisavustajia. Erityisavustajat nimitetään ministerin toimikaudeksi.
Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (VNOS) ja asianomaisesta ministeriöstä annetussa asetuksessa. Toimiala ilmenee yleensä jo ministeriön nimestä: ulkoministeriö käsittelee Suomen suhteita ulkovaltoihin, oikeusministeriön asiat koskevat oikeuslaitosta, lainsäädäntöä ja vankeinhoitoa, puolustusministeriölle kuuluvat maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevat asiat.
Ministerin tehtävät jakaantuvat toisaalta toimintaan siinä ministeriössä, jonka päälliköksi tai jonka toimialaan kuuluvia tehtäviä hoitamaan hänet on määrätty, ja toisaalta toimintaan valtioneuvostossa. Jälkimmäiseen kuuluu työskentely valtioneuvoston valiokunnissa ja yleisistunnossa sekä tasavallan presidentille valtioneuvostossa tapahtuvassa esittelyssä.
Kaikki valtioneuvostossa päätettävät asiat valmistellaan asianomaisissa ministeriöissä, joissa myös ratkaistaan merkittävä osa valtioneuvostolle kuuluvista hallintoasioista.
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston kanslia on pääministerin johtama ministeriö, joka vastaa hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Kanslia turvaa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa.
Ministeriön tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus. Sille kuuluvat valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yleinen yhteensovittaminen. Kanslian uusimpiin tehtäviin kuuluu valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittaminen päätöksenteon tueksi.
Ministerin työhön kuuluvat ministeriön sisäisen työskentelyn ohella seuraavat säännöllisesti pidettävät kokoukset:
- valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta
- valtioneuvoston yleisistunto
- esittely tasavallan presidentille
- ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta
- EU-ministerivaliokunta
- talouspoliittinen ministerivaliokunta
- iltakoulu.
Lisäksi voidaan pitää valtioneuvoston yleisistunnon ja raha-asiainvaliokunnan ylimääräisiä istuntoja sekä hallituksen neuvotteluita, joiden ajan määrää pääministeri.
Yksittäisiä asioita tai asiakokonaisuuksia valmistelemaan asetetut ylimääräiset ministerivaliokunnat ja ministeriryhmät ovat myös osa valtioneuvostossa tapahtuvaa valmistelua.
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Pääministerin ja ministereiden lisäksi valtioneuvoston yleisistuntoon osallistuu oikeuskansleri. Käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita myös yliopiston kanslerilla on oikeus osallistua istuntoon.
Yleisistunnon päätösvaltaisuuden edellytyksenä on vähintään viiden ministerin osallistuminen istuntoon.
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen esittelyjärjestyksen. Valtioneuvoston esittelijät esittelevät asiat. Esittelijän paikallaoloa ei kuitenkaan vaadita asiassa, joka ratkaistaan keskustelutta esittelijän kirjallisen esityksen mukaisesti. Esittelijä kutsutaan yleisistuntoon vain silloin, kun häneltä halutaan lisätietoa, esitykseen halutaan muutoksia tai siitä halutaan keskustella.
Valtioneuvoston yleisistunnossa pitää pöytäkirjaa valtioneuvoston istuntoyksikön virkamies.
Yleisistunnossa käsiteltävät asiat
Valtioneuvoston yleisistunto tekee ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille tämän päätösvaltaan kuuluvissa asioissa. Lisäksi yleisistunnolla on asetuksenantovaltaa sekä päätösvaltaa hallitus- ja hallintoasioissa.
Valtioneuvoston ratkaisuvallan jakaantumisesta hallitus- ja hallintoasioissa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden kesken säädetään perustuslaissa ja valtioneuvostolaissa. Tarkemmin ratkaisuvallan jaosta on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä. Vuosittain valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään noin tuhat asiaa.
Asian käsittely yleisistunnossa
Asian käsittely yleisistunnossa perustuu jaettuun esittelylistaan, joka sisältää esittelijän päätösehdotuksen. Esittely tapahtuu valtioneuvostolaissa määrätyssä ministeriöjärjestyksessä.
Päätöslistamenettelyssä käsitellään asiat, joihin esittelijää ei ole kutsuttu paikalle. Päätöslistalla olevat asiat hyväksytään yleensä sellaisenaan. Ministerillä on kuitenkin oikeus poistaa asia käsittelystä tai pyytää asiakirjat itselleen tarkempaa tutustumista varten. Valtioneuvostolla on myös oikeus jättää asia pöydälle.
Esittelymenettelyssä esittelijä on paikalla esittelemässä asiaa. Myös esittelymenettelyssä ministeri voi pyytää asiakirjat itselleen tai poistaa asia käsittelystä. Valtioneuvostolla on myös oikeus jättää asia pöydälle. Päätöslistamenettelystä poiketen esittelymenettelyssä käsiteltävän asian sisältöä voidaan kuitenkin myös muuttaa ennen päätöksentekoa.
Äänestysmenettely
Valtioneuvoston istunnossa jokaisella ministerillä on oikeus esittää asiassa oma ratkaisuehdotuksensa. Jos asian käsittelyn aikana on tullut esille useampia ehdotuksia, niistä on äänestettävä. Ministerien ehdotuksia ei tarvitse kannattaa, jotta ne otettaisiin äänestykseen. Esittelijän ehdotusta, johon ei yksikään ministeri ole yhtynyt, ei oteta äänestykseen.
Valtioneuvostossa noudatetaan kollegiaalista äänestysmenettelyä, jossa kaikki äänestyksen kohteena olevat ehdotukset ratkaistaan yhdessä äänestyksessä. Ensimmäisenä mielipiteensä kertoo virkaiältään nuorin ministeri ja sen jälkeen muut ministerit virkaikäjärjestyksessä. Viimeiseksi kantansa esittää puheenjohtaja. Eniten ääniä saanut ehdotus on lopullinen päätös. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Jos ministeri haluaa ilmaista poikkeavan kantansa asioista, mutta ei halua esittää vastaehdotusta tai eriävää mielipidettä, hänellä on oikeus jättää lausuma valtioneuvoston pöytäkirjaan.
Vastuu
Kaikki istuntoon osallistuneet ministerit ovat yhdessä esittelijän kanssa vastuussa valtioneuvoston yleisistunnon päätöksistä. Vastuusta voi kuitenkin vapautua esittämällä eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi.
Ministerin vastuu ilmenee sekä poliittisena vastuuna että oikeudellisena vastuuna. Poliittinen vastuu ja valvonta toteutuvat eduskunnan ja hallituksen välillä muun muassa kansanedustajien esittämien kysymysten ja välikysymysten avulla sekä hallituksen esittämien tiedonantojen ja selontekojen kautta. Oikeudellisen vastuun perusteella ministerin toiminnan lainmukaisuus voidaan saattaa tutkittavaksi valtakunnanoikeudessa.
Esittely tasavallan presidentille pidetään keskimäärin joka toinen perjantai klo 11. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Esittelyjärjestys presidentin esittelyssä on sama kuin valtioneuvoston yleisistunnossa. Puhetta esittelyssä johtaa presidentti.
Valtioneuvostolla on esityksentekovelvollisuus tasavallan presidentille esiteltävässä asiassa. Yleisistunto voi tarvittaessa määritellä kantansa äänestämällä. Esittelevä ministeri on tällöin velvollinen esittelemään asian presidentille valtioneuvoston enemmistön kannan mukaisesti.
Esittelyyn osallistuvat kaikki ministerit. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että presidentin lisäksi vähintään viisi valtioneuvoston jäsentä on läsnä. Lisäksi esittelyssä on läsnä oikeuskansleri. Pöytäkirjaa pitää valtioneuvoston istuntoyksikön virkamies.
Koska tasavallan presidentti tekee esittelyssä yksin päätökset, asioista ei äänestetä. Ministeri voi kuitenkin lausua eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan vapautuakseen vastuusta. Presidentti voi pyytää asiakirjat tarkempaa tutustumista varten.
Käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita yliopiston kansleri voi olla esittelyssä läsnä näiden asioiden käsittelyn ajan. Sama koskee puolustusvoimien komentajaa silloin, kun presidentti on siirtänyt sotilaskäskyasian päätettäväkseen valtioneuvostossa. Ministeriön kansliapäällikkö tai tämän sijainen on läsnä oman ministeriön asioita käsiteltäessä.
Kesäaikana esittelyt voivat olla myös Naantalin Kultarannassa. Esittely Kultarannassa poikkeaa tavanomaisesta esittelystä siten, että ministeriöiden kansliapäälliköiden sijasta läsnä on valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri.