Arviointineuvoston aloite: Lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän toteuttaminen ensi hallituskauden ohjelmaan

Lainsäädännön arviointineuvosto ehdottaa, että Suomeen laaditaan valtioneuvostotasoinen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä, jonka valmistelu aloitetaan mahdollisimman pian. Jälkiarviointijärjestelmän toteuttaminen tulisi olla seuraavan hallituksen ohjelmassa ja lainsäädäntösuunnitelmassa. Järjestelmä määrittäisi, minkälaisista laeista laaditaan jälkiarviointi, sekä yleiset periaatteet sille, miten ne laaditaan, mitkä tahot niitä tuottaisivat, miten jälkiarvioinnit rahoitetaan ja kuinka arvioiden laatua valvotaan.

Lainsäädännön jälkiarvioinnilla tarkoitetaan lain vaikuttavuuden, tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja toimeenpanon toimivuuden arvioimista. Lainsäädännön jälkiarviointi Suomessa ei perustu toiminnan järjestelmälliseen organisointiin valtioneuvoston tasolla, minkä vuoksi toteutettujen jälkiarviointien tuloksista, toteutustavoista, toteuttajista tai arviointikuluista ei ole saatavilla koottua tietoa. Ministeriöt seuraavat hallinnonalansa lainsäädännön toimivuutta tavoin, joita ne pitävät tarkoituksenmukaisina. Ne tekevät arviointeja itse ja tilaavat niitä ulkopuolisilta tahoilta, kuten tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja konsulttiyrityksiltä.

Lainsäädännön jälkiarviointien laatiminen aiempaa systemaattisemmin ja arviointien laadun edistäminen olisi tärkeää ja kansainvälisten käytäntöjen mukaista. OECD suosittelee jäsenmailleen lainsäädännön jälkiarvioinnin sisällyttämistä pysyväksi osaksi sääntelyjärjestelmää. Monessa maassa on luotu erityinen järjestelmä, joka vastaa lainsäädännön jälkiarviointien toteuttamisesta. Osassa maita on luotu myös toimielin, joka valvoo tehtyjen jälkiarviointien laatua.

Aloitteen tavoitteena on edistää lainvalmistelun laatua. Jälkiarvioinnilla on mahdollisuus varmistaa lakien tai lakikokonaisuuksien tarkoituksenmukaisuus ja ehdottaa niihin muutoksia. Jälkiarvioinnin kerryttämä osaaminen auttaa varomaan ongelmallisiksi osoittautuneita sääntelyratkaisuja ja antaa mahdollisuuden korjata yksittäistapauksissa toimeenpanoa sääntelyn sijaan. Vastaavasti jälkiarviointien seuranta tuottaa kokoavaa tietoa yleisistä syistä, joiden vuoksi lait eivät aina toimi tarkoituksenmukaisesti. Tällainen tieto auttaa parantamaan ennakollisten vaikutusarvioiden laatua ja tuottamaan yhä toimivampaa sääntelyä. Huolellisesti suunniteltu ja toimiva lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä edellyttäisi resursointia, mutta ajan myötä se toisi säästöjä edistämällä sääntelyn vaikuttavuutta, tehokkuutta ja hyväksyntää.

Lainsäädännön arviointineuvoston laatima aloite on luovutettu valtiosihteeri Vesa Vihriälälle 27.3.2019. Lausunto on julkaistu samana päivänä lainsäädännön arviointineuvoston nettisivuilla.

Lisätietoja: arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen, p. 0400 805 417 ja arviointineuvos Kati Rantala, p. 0295 160 467, valtioneuvoston kanslia