Lainsäädännön kehittäminen tukee varautumista laajamittaiseen maahantuloon
Sisäministeriö on 31.8. käynnistänyt hankkeen valmistellakseen lainsäädännön muutoksia, jotka osaltaan tukevat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon. Muutostarpeet on tunnistettu kehittämistyössä, jota viranomaiset ovat tehneet vuodesta 2015 alkaen parantaakseen varautumistaan suuriin turvapaikanhakijamääriin.
Tarkoitus on täsmentää vastaanottolakia siten, että valtakunnallisen ja alueellisen varautumisen koordinaatiota selkeytettäisiin. Sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä, joka toimii perustana laajamittaisen maahantulon tilanteen hallitsemiselle. Maahanmuuttovirastolla on tilanteessa tältä osin operatiivinen johtovastuu, joten viraston koordinoivasta roolista ja tehtävistä olisi tarpeellista säätää myös lain tasolla.
Lakia säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä muutettaisiin niin, että laajamittaisen maahantulon tilanteessa säilöönottoyksiköissä voitaisiin käyttää ohjaus- ja valvontatehtäviin tilapäisesti myös muuta kuin virkasuhteista henkilöstöä. Näin myös säilöönottokapasiteettia voitaisiin kasvattaa nykyistä nopeammin, jos sille laajamittaisen maahantulon tilanteessa ilmenee tarvetta.
Lisäksi hankkeessa valmistellaan säännökset Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tukeen turvautumisesta. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa virastoa voitaisiin pyytää lähettämään Suomeen tukiryhmiä, jotka koostuisivat muiden EU-maiden virkamiehistä. Lailla olisi säädettävä siitä, miten menettely hallinnollisesti toteutetaan. Sääntelytarpeen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.
Hanke asetetaan ajalle 31.8.2020–30.6.2021. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2021.
Suomi on viime vuosina parantanut varautumistaan
Laajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä, maahantulijoita saapuu jatkuvasti ja maahantulijoiden määrä on suurempi kuin maasta poistuvien. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.
Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole vuoden 2015 kaltaista tilannetta. Vuodesta 2018 alkaen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015, ja tänä vuonna ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on jätetty noin 800. Erilaiset kriisit sekä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset elinolosuhteisiin kuitenkin lisäävät muuttoliikettä. Muuttoliikkeen määrien vaihtelua eri reiteillä seurataan tarkasti, ja Suomi ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä kansallisesti että osana EU:ta.
Suomeen saapui vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, mikä oli yli kymmenkertainen määrä edellisvuosiin verrattuna. Hakijoiden suuri määrä oli haaste Suomen turvapaikkajärjestelmälle ja asetti viranomaiset uudenlaiseen tilanteeseen. Valtakunnallista ja alueellista valmiussuunnittelua on tämän jälkeen edistetty ja viranomaisten osaamista, riskien arviointia ja keskinäistä yhteistyötä kehitetty. Maahanmuuttovirasto on päivittänyt valmiussuunnitelmaansa ja tukenut alueellista valmiussuunnittelua yhteistyössä alueviranomaisten kanssa.
Sisäministeriön maahanmuutto-osasto johtaa ja yhteensovittaa laajamittaiseen maahantuloon varautumista ja tilanteen mukaista toimintaa. Yksi sisäministeriön konsernistrategian tavoitteista on, että maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää.
Lisätietoa:
lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, p. 0295 488 215, [email protected]