Pohjoisen ja itäisen Suomen kasvun mahdollisuudet nousivat esiin seminaarissa

Hallituksen Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien yhteinen aloitusseminaari pidettiin Helsingissä torstaina 30. toukokuuta. Seminaarissa nousivat esiin erityisesti muuttunut geopoliittinen tilanne, alueiden elinvoimaisuuden merkitys ja kasvupotentiaali.

“Suomi pärjää, kun koko Suomi pärjää. Siksi koko Suomen elinvoimasta on huolehdittava. Jokaisen alueen omia mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta kaikkialla Suomessa on osaamista, työtä, yrittäjyyttä ja tulevaisuutta. Tämä tietysti koskee mitä suurimmassa määrin myös Itä- ja Pohjois-Suomea", pääministeri Petteri Orpo sanoi seminaarin avauspuheenvuorossaan.

Pohjoisen Suomen ja Itäisen Suomen ohjelmien tavoitteena on edistää alueiden mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä erityisesti taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista.

Lisäksi tavoitteena on edistää Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä vahvistaa turvallisuutta pohjoismaisessa, EU- ja NATO-yhteistyössä niin, että uusi geopolitiikka ja reittimme länteen otetaan huomioon.

”Uudet geopoliittiset ja taloudelliset haasteet sekä pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa korostavat molemmilla alueilla sekä turvallisuuden että elinvoiman merkitystä.  Hallitus on vahvasti sitoutunut Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien valmistelun ja toteuttamisen tukemiseen hallitusohjelman viitoittamalla tavalla”, pääministeri Orpo sanoi.

Euroopan unionin koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira toi seminaariin videotervehdyksen, jossa hän korosti eurooppalaisen yhteystyön merkitystä. EU on sitoutunut tukemaan Suomen alueita, ja yhtenä osoituksena siitä on nyt käynnistyvä uusi EU:n teknisen tuen hanke raja-alueiden strategiatyön tueksi. Idea hankkeesta sai alkunsa Ferreiran ja pääministeri Orpon tapaamisesta Suomessa syksyllä 2023.

Alueilla vahva potentiaali

Seminaari kokosi yhteen yli 80 henkilöä, jotka osallistuvat ohjelmien työstämiseen joko ohjelmien valmisteluryhmissä tai neuvottelukunnissa. 

”Itäisessä Suomessa on hyvät edellytykset teollisten ja digitaalisten investointien kotiuttamiseen ja muuhun elinvoiman ja kasvun vahvistamiseen. Puhdas energia, teollinen osaaminen, vahva yrittäjyys ja alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ovat keskeisiä rakennuspalikoita alueen tulevaisuuden kannalta”, Itäisen Suomen ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri Risto Artjoki sanoi omassa puheenvuorossaan.

Pohjoisen Suomen ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo muistutti puheenvuorossaan, että elinvoimainen pohjoinen on Suomelle entistäkin tärkeämpi alue muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.

“Pohjoisen asenteella, teollisella osaamisella ja vihreällä energialla voidaan alueellisten toimijoiden ja hallituksen tuella sekä Pohjoismaiden ja EU-yhteistyön vauhdittamana kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävä kasvuvyöhyke, joka tukevoittaa huomattavasti koko Suomen kilpailukykyä. Pohjoisen ohjelman tulee toimia työkaluna, joka sovittaa pohjoisen alueen toimet osaksi laajempaa yhteispohjoismaista viitekehystä”, Slunga-Poutsalo sanoi.

Seminaarissa kuultiin alustukset Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen apulaisjohtajalta Kristi Raikilta ja Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professorilta Sami Moisiolta. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen (itäinen Suomi) ja Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen (pohjoinen Suomi) pitivät alueidensa kommenttipuheenvuorot. 

Ohjelmatyö valmis vuonna 2024

Seminaarin jälkeen ohjelmien neuvottelukunnat pitivät ensimmäiset kokouksensa. Valmisteluryhmien ja neuvottelukuntien tehtävänä on laatia ehdotukset Pohjoisen Suomen ja Itäisen Suomen ohjelmiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi vuoden 2024 loppuun mennessä.

Molemmissa ohjelmissa tulee esittää tiiviisti ja konkreettisesti toimia, joilla:  

1. voidaan lisätä kestävän kasvun mahdollisuuksia ja uusia investointeja sekä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja alueiden elinvoimatekijöitä
2. voidaan kestävästi hyödyntää puhtaan energian mahdollisuuksia ja tukea digitaalista puhdasta kasvua
3. lisätään alueen kestävän matkailun vetovoimaa
4. edistetään osaamista ja osaavan työvoiman saatavuutta 
5. vahvistetaan Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta
6. lisätään alueen (fyysistä ja digitaalista) saavutettavuutta.

Lisätietoja: Pohjoisen Suomen ohjelman valmisteluryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Harri Martikainen, p. 0295 160 856, valtioneuvoston kanslia; ja Itäisen Suomen ohjelman valmisteluryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Tiina Korhonen, p. 0295 047 138, työ- ja elinkeinoministeriö.