Hallituksen esitys kehityspoliittisia sijoituksia koskevasta laista

Tavoitteet ja tuotokset

Lakiehdotuksen ensisijainen tavoite on mahdollistaa kehityspoliittisen sijoitusinstrumentin monipuolinen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Suomen kehitysyhteistyön osana kestävän kehityksen rahoitustarpeisiin vastaamiseksi kehittyvissä maissa. Käyttämällä kehityspoliittisia sijoituksia yksityisten pääomien vivuttamiseen Suomi voi saada aikaan moninkertaisesti enemmän kehitysvaikutuksia kuin yksin toimimalla.

Lakiehdotuksen toisena keskeisenä tavoitteena on ehkäistä kilpailua vääristävien vaikutusten syntymistä kehityspoliittisesta sijoitustoiminnasta. Erityisesti epäsymmetrisiin rahastoihin sijoittamiseen voisi sisältyä riski myös kilpailua vääristäville vaikutuksille, jos ulkoministeriö osallistuisi rahoituksen riskin jakamiseen silloin, kun rahoitus olisi myönnetty markkinatoimijoiden taholta ilman valtion osallistumista.

Ehdotettavalla lailla pyritään edistämään hyvää taloudenhoitoa kehityspoliittisessa sijoitustoiminnassa. Hyvän taloudenhoidon vaatimuksia edistävien ehdotusten tavoitteena on viime kädessä turvata eduskunnan budjettivaltaa ja sen välityksellä harjoitettavan yhteiskuntapolitiikan vaikuttavuutta samoin kuin valtion varojen taloudellisesti tehokasta käyttöä.

Lakiehdotuksen tärkeänä substanssista riippumattomana tavoitteena on varmistaa kehityspoliittisia sijoituksia koskien perustuslain edellyttämä sääntelyn taso sekä poistaa nykyisen sääntelyn puutteita ja selkeyttää sääntelyn soveltamiskäytäntöjä. Lisäksi ehdotetulla lailla pyritään selkeyttämään hyvän hallinnon takeiden toteutuminen ja hallintosääntelyn vaikutus kehityspoliittisiin sijoituksiin liittyvissä viranomaismenettelyissä, kuten valtiontukien takaisinperinnässä.

Lähtökohdat

Yksi toimenpide Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon toteutuksessa on hallituksen esityksen valmistelu kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset otettiin käyttöön Suomen kehitysyhteistyön rahoitusvälineinä vuonna 2016. Kehityspoliittisista sijoituksista ei ole kuitenkaan lainkaan aiempaa sääntelyä, ja kehityspoliittiset lainat on myönnetty 1980-luvulla valtion lainanannosta ja valtiontakauksista ja valtiontakuista annetun lain nojalla. Kehitysyhteistyötä koskeva lainsäädäntö on myös muuten ollut puutteellista ja osin vanhentunutta, eikä se ole enää ajan tasalla kehitysyhteistyön toimintatapojen ja toimintaympäristön muutosten myötä.