Hyppää sisältöön

Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan – poikkeusolot päättyvät 27. huhtikuuta

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 27.4.2021 17.36
Tiedote
Ministerit ovat kokoontuneet valtioneuvoston yleisistuntoon Säätytaloon istumaan pyöreän pöydän ympärille.

Valtioneuvosto antoi yleisistunnossaan tiistaina 27. huhtikuuta asetukset valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisesta ja totesi, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot. Hallitus katsoo, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Uusien koronavirustapausten määrä on kääntynyt viimeisen viiden viikon aikana selvästi laskuun, mikä on merkki siitä, että Suomessa epidemia on tällä hetkellä rauhoittumassa. Rokotuskattavuuden kasvaessa pienenee myös riski vakaville tautitapauksille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, että viranomaisten säännönmukaiset toimivaltuudet ovat riittäviä torjumaan koronavirusepidemiaa ja turvaamaan terveydenhuollon kantokyvyn.

Tasavallan presidentti ja pääministeri ovat keskustelleet valmiuslain soveltamisen päättämisestä.

Poikkeusolojen päättyminen ei tarkoita sitä, että koronaepidemia olisi ohi ja ettei epidemia voisi kiihtyä uudelleen. Päätöksen merkitys on se, että valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta. 

Hallituksen hybridistrategian mukaisesti sovelletaan edelleen muiden lakien - erityisesti tartunta-tautilain mutta myös esimerkiksi rajavartiolain - toimivaltuuksia ja muita normaaliolojen lainsäädännön toimivaltuuksia. Lisäksi tilannetta hallitaan viranomaisten antamilla määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla.

Koronavirustartuntoja on edelleen niin paljon, että tilanne voi heiketä jälleen, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät merkittävästi ja tartunnat pääsevät leviämään väestössä vapaammin. Tämän vuoksi voimassa olevien rajoitusten ja suositusten noudattaminen on erittäin tärkeää.

Myös valmiuslain toimivaltuudet on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön viimesijaisena keinona, jos se on epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä. Tämä edellyttäisi ensin poikkeusolojen toteamista uudelleen.

Valmiuslain nojalla voimassa olleet asetukset kumottiin

Valtioneuvosto antoi yleisistunnossaan 27. huhtikuuta asetukset, jotka kumoavat poikkeusolojen nojalla käyttöön otetut toimivaltuudet:

  • sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirastot voivat ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toimintaa (valmiuslain 86 §)
  • kunnat voivat väliaikaisesti luopua kiireettömän hoidon määräajoista (valmiuslain 88 §)
  • valtioneuvoston kanslia voi johtaa ja koordinoida poikkeusolojen viestintää (106 §:n 1 momentti)
  • valtioneuvosto voi ratkaista viranomaisten toimivaltaan liittyvät erimielisyydet ja tulkintakysymykset (valmiuslain 107 §)

Samalla kumottiin myös valmiuslain 88 §:n nojalla annettu valtioneuvoston asetus, jolla annettiin mahdollisuus poiketa kiireettömän hoidon määräajoista erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella.

Valtioneuvosto päätti poikkeusoloista yleisistunnossaan 1.3.2021. Päätöksen mukaan Suomessa olivat voimassa valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Valmiuslain 3 §:n 5 kohdan mukaan vaarallinen tartuntatauti täyttää poikkeusolojen kriteerit, jos se on levinnyt hyvin laajalle ja vastaa vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta.

Poikkeusolot todettiin, koska uusia koronatapauksia oli alkuvuonna Suomessa huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Tapausmäärät lisääntyivät huolestuttavan nopeasti rajoitustoimista huolimatta.
 

Lisätietoja: alivaltiosihteeri Timo Lankinen, p. 0295 160 300, ja lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro, p. 0295 160 170, valtioneuvoston kanslia